Työnantajien valinnoilla on ratkaiseva merkitys tasa-arvoisen yhteiskunnan toteutumiseksi
Suomi-Somalia Seuran vaikuttamistyön kampanja “Hyvälle työlle paras tekijä” puhuu työelämän monimuotoisuuden puolesta sekä kannustaa työnantajia toimimaan yhdenvertaisuuden puolesta rasismin vähentämiseksi työmarkkinoilla. Ensimmäinen osa kampanjaa keskittyi työntekijöiden näkökulmaan. Järjestimme lokakuussa webinaarimuotoisen paneelikeskustelun, jossa eri alojen asiantuntijat nostivat esiin monimuotoisen työyhteisön vahvuuksia ja haasteita.
Kampanjan jatkuessa haluamme tuoda esiin niiden työnantajien ääniä, jotka ovat olleet valmiita tekemään töitä työyhteisönsä monimuotoisuuden puolesta. Olemme koonneet tälle sivulle kaikki tähän mennessä tekemämme kampanjahaastattelut ja päivitämme sitä kampanjan jatkuessa!
Medipulssi, Amin Hassan ja Nanna Vänttinen
Toukokuun kampanjahaastatteluun saimme mitä mielenkiintoisimmat tekijät, nimittäin Medipulssin rekrytointikoodinaattori Amin Hassanin sekä yritysvastuukoordinaattori Nanna Vänttisen.
Medipulssi on kolmen lääkärin perustama yritys, jonka yhtenä päätavoitteena on tehdä laadukkaasta terveydenhuollosta saavutettavampaa kaikille. Medipulssin kautta siis välitetään lääkäreitä terveysasemille ja sairaaloihin, joissa on tarve lisähenkilökunnalle. Lisäksi Medipulssi myös kouluttaa lääkäreitä ja panostaa erityisesti yritysvastuun kysymyksiin. Lääkäreiden ostopalvelun lisäksi vuonna 2020 perustettiin Medipulssin oma lääkäriasema Malmille.
Yritysvastuukoordinaattorin rooli on Nanna Vänttisen mielestä tärkeä ja hän kokee työnsä oman arvomaailmansa mukaiseksi. Tarkemmin yritysvastuukysymykset liittyvät yrityksen taloudellisiin, sosiaalisiin ja ympäristöä huomioiviin teemoihin. “Näiden lisäksi Medipulssi on toiminnassaan erikoistunut vastuullisuustekoihin, kuten hyväntekeväisyyteen”, kertoo Vänttinen.
Rekrytointikoordinaattori Amin Hassan jatkaa listaa Medipulssin vahvuuksista työnantajana ja mainitsee tärkeäksi motivaattorikseen työnantajamielikuvan kehittämisen ja halunsa omalla työllään olla mukana vaikuttamassa positiivisesti siihen, kuinka maahanmuuttajataustaisia yrityksiä kohdellaan Suomessa. Hassan pitää hyvänä erityisesti Medipulssin sisältä lähtevää asennetta siihen, että yritys on panostanut työhyvinvointiin ja että matala hierarkia lisää luottamusta työyhteisön sisällä.
Monimuotoisuudesta puhuttaessa molemmat Hassan ja Vänttinen kokevat, että asia on heille tavallinen juttu ja että sen tuomat hyödyt näkyvät konkreettisesti asiakaspinnassa. “ Medipulssilla puhutaan 7-8 eri kieltä ja meitä on eri ikäisiä, eri taustaisia ja eri koulutuksella olevia ihmisiä tekemässä yhteistä hyvää” Hassan kertoo. Sisältä lähtevä representaatio näkyy siis myös asiakaskunnassa, joka tarkoittaa että laaja joukko ihmisiä hyötyy monimuotoisuudesta konkreettisesti.
Tulevaisuuden suomalaisilta työnantajilta Amin Hassan toivoisi ennakkoluulottomampaa asennetta. Ennakkoluuloihin voi herättää esimerkiksi ulkomailla suoritettu tutkinto, tausta, äidinkieli tai sukupuoli. “Toivoisin yritysten ajattelevan työntekijän potentiaali edellä”, Hassan sanoo.
Vänttisen mielestä yrityksissä inklusiivisuuteen tulisi panostaa syvemmällä tasolla ja siteeraa samalla aktivisti Verna Myersin ajatusta “ Monimuotoisuus on sitä, että saa kutsun juhliin, kun taas inklusiivisuus on sitä, että tulee kutsutuksi tanssiin”. Yritysvastuukoordinaattorin sosiaalinen vastuu liittyy läheisesti inkluusion toteuttamiseen työyhteisössä ja Vänttisen mielestä koko yhteiskunnan on aktiivisesti tehtävä työtä sen eteen, jotta eritaustaisten ihmisten potentiaali pääsee esiin parhaalla mahdollisella tavalla.
Isot kiitokset Medipulssin Nannalle ja Aminille haastatteluhetkestä ja osallistumisesta Hyvälle työlle paras tekijä- kampanjaamme!
Pohjolan Liikenne, Sanna-Mari Nyman
Huhtikuun haastateltavana Hyvälle työlle paras tekijä – kampanjassamme on Pohjolan Liikenteen henkilöstöpäällikkö Sanna-Mari Nyman.
Monimuotoinen, monikielinen ja monikulttuurinen ovat sanoja, joilla Pohjolan Liikennettä voi kuvailla työnantajana jo vuosien ajan. Nymanin mukaan monimuotoisuus on normi, jota ei heidän alallaan tarvitse erikseen kyseenalaistaa. “On sivuseikka mistä olet kotoisin, kunhan taitoa ja motivaatiota löytyy.” Nyman toivookin tulevaisuuden työnantajilta niin sanotusti “järki käteen”-asennetta ja kertoo itse motivoituvansa ihmisten auttamisesta sekä ongelmien ratkaisemisesta henkilöstöjohdon näkökulmasta. Kampanjahaastatteluja tehdessä on voitu iloisesti nähdä saman huomion nousevan kerta toisensa jälkeen esiin ja siitä ääneen puhuminen onkin kampanjan ydin.
Pohjolan Liikenteen tavoitteena on Nymanin mukaan ykköstason liikenneturvallisuus, johon panostetaan esimerkiksi monikielisen perehdytyksen tasolla sekä direktiivien mukaisilla koulutuksilla. “Tärkeintä on turvallisuus”, Nyman painottaa. Työohjeiden ymmärtäminen ehkäisee kriittisten virheiden tapahtumista. Suurimpina vieraskielisinä ryhminä Nyman luettelee mm. venäjän, viron, arabian, ja somalin kielet. Viestinnällisissä asioissa koulutusta tapahtuu myös toiseen suuntaan. Pohjolan Liikenteen esihenkilöitä on koulutettu monikulttuurisen työyhteisön viestintään, jonka myötä pyritään lisäämään ymmärrystä puolin ja toisin.
Rekrytoinnista ja monimuotoisuudesta puhuttaessa Nyman nostaa esiin erään epäkohdan joka koskee heidän alaansa, “Naisista meillä on pula”. Heidän määränsä lisääminen alalla on haaste, sillä koulutuksiin hakeutuu harvoin naisia. Myös koko kuljettajan ammatin aliarvostaminen näkyy Nymanin mielestä yhteiskunnan asenteissa. “Harva ymmärtää kuljettajan työn vaativuutta, ei riitä että osaat painaa kaasua ja kääntää rattia”, hän sanoo. Korona-ajan jälkeen Nymanilla onkin toiveissa, että Pohjolan Liikenne voisi taas yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa toimia yhdessä kuljetusalan imagon kohottamiseksi.
Kampanjamme jatkuu vuoden loppuun asti ja etsimme jatkuvasti uusia kasvoja haastateltavaksi monimuotoisuuden teemasta puhujiksi. Voit myös ehdottaa meille haastateltavaa!
S-ryhmä, Nina Meincke
Hyvälle työlle paras tekijä- kampanja jatkaa työelämän monimuotoisuuden näkökulmien jakamista ja tällä kertaa haastattelimme Nina Meinckeä, joka toimii johtajana S-ryhmän henkilöstötyössä.
Heti haastattelun alkuun Meincke nostaa esiin monimuotoisuus-käsitteen laajan merkityksen. Eri kieli- ja kulttuuritaustojen lisäksi esimerkiksi eri ikäisyys on yksi monimuotoisuuden taso, johon S-ryhmässä ollaan kiinnitetty viime aikoina huomiota. Hyödyllisinä piirteinä monimuotoisen työyhteisön yhteispelissä Meincke mainitsee muun muassa innovaatioiden ja uusien toimintamallien syntymisen erilaisten näkemysten törmätessä sekä isomman asiakaspinnan peilautuvuuden.
Työnantajana S-ryhmä on panostanut esimerkiksi perehdyttämisen tarjoamiseen videoiden muodossa. Meincke toteaa, että selkeistä, videomuotoisista ohjeista on hyötyä sekä ei-suomea äidinkielenään puhuville kuin myös niille, joille kielen hahmottaminen on vaikeaa. Teknologia on mahdollistanut myös täysin uudenlaisen perehtymisen mallin. “Joissain osuuskaupoissa olemme testanneet perehdyttämistä virtuaalilasien kautta ja siitä on tykätty paljon”, Meincke kertoo ja toteaa samalla, että perehdyttämisen trendi on selkeästi menossa yksinkertaisempaa ja käytännönläheisempää kohti.
Vuonna 2018 S-ryhmä osallistui Elinkeinoelämän keskusliiton Työ ei syrji- kampanjaan, jonka innoittamana kokeiltiin kuukauden ajan anonyymiä rekrytointia viidessä S-ryhmän yrityksessä. Kokeilusta teetettiin myös opinnäytetyö, jonka tuloksista esiin nousi oman osaamisen ja kokemuksen merkitys muita tekijöitä tärkeämpänä asiana. Haasteena on Meincken mukaan on rekrytointijärjestelmän kehittäminen täysin anonyymiksi, mutta kokeilu toimi “hyvänä ravisuttelijana” ja ajatusten herättäjänä siihen, mikä loppukädessä on olennaista kun työntekijöitä palkataan. S-ryhmän onkin siirtynyt ”iättömään” rekrytointiin, eli ikää ei rekrytoinnin aikana kysytä, ellei se ole tehtävän kannalta tarpeellista.
Tulevaisuuden työnantajilta Meincke toivoo eniten avointa ja ennakkoluulotonta mieltä. “Jos jotain haluaa tehdä, niin yleensä se saadaan tehdyksi”, hän sanoo ja korostaa erityisesti ongelmatilanteissa ratkaisukeskeisyyttä pessimismin sijaan. Henkilökohtaisen motivaation työelämän monimuotoisuuden eteen työskentelemisessä Meincke kokee syntyvän ihmisoikeuksien toteuttamisesta ja vastuullisuudesta työelämässä. “Mielestäni isona työnantajana meillä on vastuu esimerkin näyttämisessä toiminnalla, sanoilla ja teoilla.”
Helsingin kaupunki, Camilla Kiiski ja Joonas Rosendahl
Hyvälle työlle paras tekijä- kampanjamme jatkuu ja luvassa on jälleen mielenkiintoisia nostoja suomalaisen työelämän monimuotoisuuden tilasta ja tulevaisuudesta. Tällä kertaa haastattelimme aiheesta Palvelukeskus Helsingin palvelupäällikkö Camilla Kiiskeä ja ravintolapäällikkö Joonas Rosendahlia. Helsingin kaupunki palkittiin äskettäin Työelämän vastuullisuusteko 2020- tunnustuksella, joka oli osana yhdenvertaisuutta sekä työelämän tasa-arvoa edistävää kampanjaa. Erityiskiitosta Helsingin kaupunki on saanut yhdenvertaisesti toteutettavasta rekrytyoinnistaan, mistä myös Kiiskellä ja Rosendahlilla on hyviä kokemuksia.
Palvelukeskus Helsingin ravintolapäällikkö Joonas Rosendahl kokee, että heidän työyhteisössään monimuotoisuus ei ole pitkään aikaan ollut enää erityispiirre vaan pikemminkin normaali tilanne. Erityistä huomiota erilaisiin kulttuuritaustoihin ei tarvitse kiinnittää työntekijöiden rekrytoinnissa. “Suurin painoarvo nykyään esimerkiksi keikkatyörekryssä on työkokemuksen määrä”, Rosendahl kertoo.
Työyhteisön kasvaminen ja monimuotoistuminen on Kiisken ja Rosendahlin mielestä hieno asia, sillä sen kautta voi oppia enemmän myös itsestään. Kiiski mainitsee erityisen innostavana omassa työssään sen, että hänellä on mahdollisuus kannustaa työntekijöitään eri kulttuuri- ja kielitaustoista etenemään urallaan lähtökohdista riippumatta. Kiiski kertoo myös, että Helsingin kaupunki tukee työntekijöitään esimerkiksi tarjoamalla heille mahdollisuuksia kouluttautua lisää työn ohessa. “Tärkeintä on nähdä, että kaikilla on mahdollisuus tulla mukaan työelämään”.
Kiiski ja Rosendahl kannustavat työntekijöitä olemaan rohkeasti omia itsejään niin työyhteisössä kuin rekrytointiprosessissa. “Kielitaitoa enemmän arvostamme hakijan halua oppia ja yrittää”, Rosendahl sanoo. He myös toivovat, ettei kenenkään tarvitsisi häivyttää omaa kulttuuriaan tai uskontoaan työpaikalla. “Esimerkiksi rukoiluun pyrimme yhteistyössä löytämään sopivan ja rauhallisen paikan sitä varten”, Kiiski kertoo.
Monimuotoinen työyhteisö Palvelukeskus Helsingissä on näyttänyt todellisen vahvuutensa lisäksi pandemian aiheuttamassa erityistilanteessa. “Kun tarvittiin nopeasti eri kielien osaajia koronaneuvontapisteisiin metroasemille, meiltä irtosi näppärästi työntekijöitä myös sinne”, Kiiski kehuu. Joustavuus on Kiisken mukaan yksi Helsingin kaupungin hyvistä puolista työnantajana. “Ennakkoluuloton ja avoin asenne molemmin puolin auttaa sekä työnantajaa ja työntekijää onnistumaan”, Kiiski kiteyttää ja toivoo näiden sanojen kantautuvan myös muiden työnantajien kuuleviin korviin.
Yrittäjä, Fadumo Ali
Hyvälle työlle paras tekijä- kampanjaamme nostaa nyt vuorostaan esiin työnantajasektorin äänen, sillä työyhteisöt eivät synny ilman työnantajia. Hoiwa Oy:n perustaja, Fadumo Ali innostui kampanjasta ja sanavalmis yrittäjä antoi haastattelun omien kokemustensa pohjalta.
Hoiwa Oy on Etelä-Suomessa toimiva hoitoalan henkilöstövuokrausyritys, jonka kolme keskeisintä arvoa ovat välittäminen, arvostaminen sekä hoitajien saatavuuden turvaaminen. Erityisen tärkeänä Fadumo Ali pitää omien työntekijöidensä työhyvinvointia. “On tärkeä osata asettua työnantajana työntekijän asemaan ja kuunnella sekä ymmärtää häntä”, Ali muistuttaa. Kehuja hän on saanut työntekijöiltään muun muassa avoimesta ja rauhallisesta ilmapiiristä sekä reilusta asenteesta.
Monimuotoisen työyhteisön suureksi rikkaudeksi Ali kuvailee erilaisten kulttuuritaustojen yhteen sulautumisen hoitotyössä. Yhteisöllisiä kulttuureja yhdistävät ajatukset ikäihmisten arvostamisesta, hoivan tärkeydestä ja ihmisen kohtaamisesta. Näitä asioita osaavat arvostaa myös asiakkaat. “Monissa kulttuureissa ikäihmisiä arvostetaan heidän elämänkokemuksensa takia enemmän ja hoitajissamme se näkyy aitona välittämisenä”, Ali kertoo. Eri taustoista tulevien hoitajien taidot näin ollen täydentävät toisiaan.
Ennakkoluulojen kohtaamiselta ei ole kuitenkaan vältytty, mutta Ali kuvaa itseään päättäväiseksi ja itsevarmaksi tyypiksi, joka ei pienestä lannistu. Hän kertoo psyykkaavansa työntekijöitään tekemään työnsä aina yhtä hyvin tai vähän vielä paremmin, sillä virheet saattavat kostautua ja näkyä työyhteisössä eri kulttuuritaustojen syrjimisenä. Rasismia hän ei kuitenkaan salli ja hän kannustaa työntekijöitään kertomaan vaikeista tilanteista avoimesti.
Toisena haasteena Ali nostaa esiin kielitaidon perusteella tapahtuvan syrjimisen. Heikomman kielitaidon ei tulisi estää työntekijöitä saamasta työtä, jos koulutus ja osaaminen on kunnossa. “On surullista, että potentiaalinen työvoima menee tämän takia hukkaan.” Fadumo Ali haaveileekin kielenopetusta ja työnantajatahoja yhdistävästä hankkeesta, joka antaisi eri kulttuuri- ja kielitaustoista tuleville henkilöille paremman aseman suomalaisessa työelämässä.
Hoitoalalla kiirettä on riittänyt koronaviruksen takia jo pidemmän aikaa, mutta Fadumo Alilla katse on jo tiukasti tulevaisuudessa, sillä diabesteshoitajan erikoistumisopinnot Metropoliassa etenevät työn ohessa. Yritteliääksi ja rohkeaksi itseään kuvaileva Ali on kiinnostunut itsensä sekä hoitoalan kehittämisestä. “Hoitajat ovat niitä tyyppejä, jotka venyvät ja joustavat ja voivat sen takia huonosti”, Ali sanoo. “Siksi on ensisijaisen tärkeää keskittyä heidän hyvinvointiinsa ja Hoiwa Oy:ssa me pyrimme siihen.”
Sosionomiopiskelija, Akram Farah
Parin viikon takaisessa webinaarissa saimme onneksemme keskustelupaneeliin sairastapauksen vuoksi lennosta erittäin sanavalmiin henkilön. Sosionomiopiskelija Akram Farah nosti esiin pointteja, joita voisi toivoa jokaisen työnantajan pohtivan päivittäisessä työssään.
Turvallisuusalalla aiemmin pitkään työskennellyt Akram Farah kuvaa työyhteisöissä tapahtunutta muutosta positiiviseksi: “Vuonna 2010 maahanmuuttajataustaiset työntekijät olivat vielä harvemmassa kuin nyt kymmenen vuotta eteenpäin.” Farah sanoo myös, että monimuotoistunut työympäristö helpottaa esimerkiksi erilaisten epäkohtien esiin nostamisessa ja niiden ratkaisemisessa työyhteisössä.
Henkilökohtaisia kokemuksiaan työelämässä hän luonnehtii pitkälti positiivisiksi. Toki mukaan mahtuu myös muutamia epäkohtia, joiden käsittelyssä esimiehen tuki on tärkeää. Farahin sanoin “kannustava ilmapiiri ja samaan hiileen puhaltaminen” motivoivat ja ovat auttaneet häntä jaksamaan työssään. Tärkeiksi asioiksi hän listaa muun muassa työnantajan ymmärtäväisyyden ja kärsivällisyyden yhdessä selkeän perehdyttämisen kanssa.
Paneelissa kysyttiin myös keskustelijoiden ajatuksia anonyymiin rekrytointiin liittyen. Farah toivoo sen vakiintuvan tulevaisuuden rekrytointityövälineeksi, sillä sen avulla voidaan ehkäistä turhia ennakkoasenteita ja vähentää työelämässä tapahtuvaa syrjintää.
Suomen Diakoniaopiston lehtori, Pinja Grönholm
Suomen Diakoniaopiston lehtori ja erityisopettaja Pinja Grönholm kertoo työskennelleensä jo pitkään monimuotoisissa työyhteisöissä ja mainitsee niiden eduiksi erityisesti monenlaiset näkökulmat sekä jatkuvan uuden oppimisen. Hänen oppilaistaan noin 90 prosenttia puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea.
Grönholm sanoo myös, että kannattavampaa on erilaisuuksiin keskittymisen sijaan löytää yhteisöissä ihmisiä yhdistäviä tavoitteita, joiden saavuttamiseen kaikilla on motivaatiota. Eroja ja erilaisuuksia ei kuitenkaan tule häivyttää tai niiden olemassa oloa kieltää, mutta tärkeämpää on löytää kaikkia yhdistävät tekijät.
Grönholmin mukaan poliittisilla päätöksillä on painoarvoa esimerkiksi kielen oppimisen tai työyhteisöön integroitumiseen liittyvissä asioissa. “Jotkin työnantajat mahdollistavat muun muassa liikunnan harrastamisen työajalla, jolloin kielen oppiminen tapahtuu yhteisöön integroitumisen kanssa siinä sivussa”, Grönholm mainitsee. Erityisopettajana hän näkee suomalaisen työelämän jo hyväksyvän erilaisuutta monessa muodossa ja kokee, että jokaisen työpanokselle on tulevaisuudessa tarvetta, vaikkei esimerkiksi kielitaito olisikaan täydellinen.
Ammatillisen opiskelun hyvänä puolena Grönholm pitää harjoittelujaksojen aikana syntyviä kohtaamispintoja opiskelijan ja työnantajan välillä. Useimmiten molemminpuolinen tutustuminen harjoittelun aikana johtaa työpaikkaan työllistymiseen ja näin polku työelämään saa hyvän ja turvallisen alun. “On tärkeää, että työhön perehdytyksen hoitaa henkilö, joka on itse siitä kiinnostunut”, hän sanoo. “Lisäksi onnistumisen edellytyksenä työelämässä vastuu on myös työntekijällä, jonka tehtävä on kertoa osaamisestaan sekä kysyä tarvittaessa neuvoa”, Grönholm toteaa.
Suomen Yrittäjät, Aicha Manai
Keskustelimme Suomen Yrittäjien verkostopäällikkö Aicha Manain kanssa työelämän monimuotoisuudesta Hyvälle työlle paras tekijä-kampanjan innoittamana. Manain mielestä medialla on erittäin suuri ja tärkeä rooli mielikuvien rakentumisessa molempiin suuntiin. Yritykset ja työnantajat tarvitsevat nähdä ja kuulla diversiteetin tuomista hyödyistä medioissa, samalla kun työnhakijat kaipaavat kattavampaa representaatiota ja samaistumispintaa työelämän kuvastossa. ” Yksi pioneeri riittää”, toteaa Manai. “Yritysten kilpailuhenkisyys näkyy siinä, että jos nähdään että naapurilla menee paremmin, tehdään yleensä itse perässä”. Esimerkkinä se, että globaaleille markkinoille kurottavat yritykset hyötyvät eri kieliä puhuvista työntekijöistä. “Tästä yritykset saavat etua usein myös asiakaskunnan laajentumisen muodossa”, Manai kertoo.
“Tässä ei ole kyse kuitenkaan avaruustieteestä. Mikäli työnantaja on valmis satsaamaan työyhteisön monimuotoisuuteen, kantaa se myös hedelmää pidemmälle tulevaisuuteen.” Haasteiden olemassaoloa ei tule kuitenkaan vähätellä. Manain mukaan alussa tulee panostaa johtajien monimuotoisuusosaamiseen sekä kaikkien osapuolien ymmärtämiseen, jotta työpaikalla kaikilla on hyvä olla. Työnantajilla on Manain mielestä usein myös peiliin katsomisen paikka kun puhutaan suomen kielen tasosvaatimuksista. “Kaikki työtehtävät eivät sisällä esimerkiksi täydellisen kirjoitustaidon vaatimia tehtäviä”, Manai muistuttaa. Hänen mukaansa kieltä on parasta oppia työssä.