Hyvälle työlle paras tekijä- kampanja

Kampanjan kuva: Hyvälle työlle paras tekijä.

Työnantajien valinnoilla on ratkaiseva merkitys tasa-arvoisen yhteiskunnan toteutumiseksi 

Suomi-Somalia Seuran vaikuttamistyön kampanja ”Hyvälle työlle paras tekijä” puhuu työelämän monimuotoisuuden puolesta sekä kannustaa työnantajia toimimaan yhdenvertaisuuden puolesta rasismin vähentämiseksi työmarkkinoilla. Ensimmäinen osa kampanjaa keskittyi työntekijöiden näkökulmaan. Järjestimme lokakuussa webinaarimuotoisen paneelikeskustelun, jossa eri alojen asiantuntijat nostivat esiin monimuotoisen työyhteisön vahvuuksia ja haasteita.

Kampanjan jatkuessa haluamme tuoda esiin niiden työnantajien ääniä, jotka ovat olleet valmiita tekemään töitä työyhteisönsä monimuotoisuuden puolesta. Olemme koonneet tälle sivulle kaikki tähän mennessä tekemämme kampanjahaastattelut ja päivitämme sitä kampanjan jatkuessa!

Yrittäjä, Fadumo Ali

Hyvälle työlle paras tekijä- kampanjaamme nostaa nyt vuorostaan esiin työnantajasektorin äänen, sillä työyhteisöt eivät synny ilman työnantajia. Hoiwa Oy:n perustaja, Fadumo Ali innostui kampanjasta ja sanavalmis yrittäjä antoi haastattelun omien kokemustensa pohjalta.

Hoiwa Oy on Etelä-Suomessa toimiva hoitoalan henkilöstövuokrausyritys, jonka kolme keskeisintä arvoa ovat välittäminen, arvostaminen sekä hoitajien saatavuuden turvaaminen. Erityisen tärkeänä Fadumo Ali pitää omien työntekijöidensä työhyvinvointia. ”On tärkeä osata asettua työnantajana työntekijän asemaan ja kuunnella sekä ymmärtää häntä”, Ali muistuttaa. Kehuja hän on saanut työntekijöiltään muun muassa avoimesta ja rauhallisesta ilmapiiristä sekä reilusta asenteesta.

Monimuotoisen työyhteisön suureksi rikkaudeksi Ali kuvailee erilaisten kulttuuritaustojen yhteen sulautumisen hoitotyössä. Yhteisöllisiä kulttuureja yhdistävät ajatukset ikäihmisten arvostamisesta, hoivan tärkeydestä ja ihmisen kohtaamisesta. Näitä asioita osaavat arvostaa myös asiakkaat. ”Monissa kulttuureissa ikäihmisiä arvostetaan heidän elämänkokemuksensa takia enemmän ja hoitajissamme se näkyy aitona välittämisenä”, Ali kertoo. Eri taustoista tulevien hoitajien taidot näin ollen täydentävät toisiaan.

Ennakkoluulojen kohtaamiselta ei ole kuitenkaan vältytty, mutta Ali kuvaa itseään päättäväiseksi ja itsevarmaksi tyypiksi, joka ei pienestä lannistu. Hän kertoo psyykkaavansa työntekijöitään tekemään työnsä aina yhtä hyvin tai vähän vielä paremmin, sillä virheet saattavat kostautua ja näkyä työyhteisössä eri kulttuuritaustojen syrjimisenä. Rasismia hän ei kuitenkaan salli ja hän kannustaa työntekijöitään kertomaan vaikeista tilanteista avoimesti.

Toisena haasteena Ali nostaa esiin kielitaidon perusteella tapahtuvan syrjimisen. Heikomman kielitaidon ei tulisi estää työntekijöitä saamasta työtä, jos koulutus ja osaaminen on kunnossa. ”On surullista, että potentiaalinen työvoima menee tämän takia hukkaan.”  Fadumo Ali haaveileekin kielenopetusta ja työnantajatahoja yhdistävästä hankkeesta, joka antaisi eri kulttuuri- ja kielitaustoista tuleville henkilöille paremman aseman suomalaisessa työelämässä.

Hoitoalalla kiirettä on riittänyt koronaviruksen takia jo pidemmän aikaa, mutta Fadumo Alilla katse on jo tiukasti tulevaisuudessa, sillä diabesteshoitajan erikoistumisopinnot Metropoliassa etenevät työn ohessa. Yritteliääksi ja rohkeaksi itseään kuvaileva Ali on kiinnostunut itsensä sekä hoitoalan kehittämisestä. ”Hoitajat ovat niitä tyyppejä, jotka venyvät ja joustavat ja voivat sen takia huonosti”, Ali sanoo. ”Siksi on ensisijaisen tärkeää keskittyä heidän hyvinvointiinsa ja Hoiwa Oy:ssa me pyrimme siihen.”

Sosionomiopiskelija, Akram Farah

 Kuvassa haastateltu henkilö.

Parin viikon takaisessa webinaarissa saimme onneksemme keskustelupaneeliin sairastapauksen vuoksi lennosta erittäin sanavalmiin henkilön. Sosionomiopiskelija Akram Farah nosti esiin pointteja, joita voisi toivoa jokaisen työnantajan pohtivan päivittäisessä työssään. ⁠

Turvallisuusalalla aiemmin pitkään työskennellyt Akram Farah kuvaa työyhteisöissä tapahtunutta muutosta positiiviseksi: ”Vuonna 2010 maahanmuuttajataustaiset työntekijät olivat vielä harvemmassa kuin nyt kymmenen vuotta eteenpäin.” Farah sanoo myös, että monimuotoistunut työympäristö helpottaa esimerkiksi erilaisten epäkohtien esiin nostamisessa ja niiden ratkaisemisessa työyhteisössä. ⁠

Henkilökohtaisia kokemuksiaan työelämässä hän luonnehtii pitkälti positiivisiksi. Toki mukaan mahtuu myös muutamia epäkohtia, joiden käsittelyssä esimiehen tuki on tärkeää. Farahin sanoin ”kannustava ilmapiiri ja samaan hiileen puhaltaminen” motivoivat ja ovat auttaneet häntä jaksamaan työssään. Tärkeiksi asioiksi hän listaa muun muassa työnantajan ymmärtäväisyyden ja kärsivällisyyden yhdessä selkeän perehdyttämisen kanssa. ⁠

Paneelissa kysyttiin myös keskustelijoiden ajatuksia anonyymiin rekrytointiin liittyen. Farah toivoo sen vakiintuvan tulevaisuuden rekrytointityövälineeksi, sillä sen avulla voidaan ehkäistä turhia ennakkoasenteita ja vähentää työelämässä tapahtuvaa syrjintää.

Suomen Diakoniaopiston lehtori, Pinja Grönholm

Kuva haastatellusta henkilöstä.

Suomen Diakoniaopiston lehtori ja erityisopettaja Pinja Grönholm kertoo työskennelleensä jo pitkään monimuotoisissa työyhteisöissä ja mainitsee niiden eduiksi erityisesti monenlaiset näkökulmat sekä jatkuvan uuden oppimisen. Hänen oppilaistaan noin 90 prosenttia puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea.⁠

Grönholm sanoo myös, että kannattavampaa on erilaisuuksiin keskittymisen sijaan löytää yhteisöissä ihmisiä yhdistäviä tavoitteita, joiden saavuttamiseen kaikilla on motivaatiota. Eroja ja erilaisuuksia ei kuitenkaan tule häivyttää tai niiden olemassa oloa kieltää, mutta tärkeämpää on löytää kaikkia yhdistävät tekijät.⁠

Grönholmin mukaan poliittisilla päätöksillä on painoarvoa esimerkiksi kielen oppimisen tai työyhteisöön integroitumiseen liittyvissä asioissa. ”Jotkin työnantajat mahdollistavat muun muassa liikunnan harrastamisen työajalla, jolloin kielen oppiminen tapahtuu yhteisöön integroitumisen kanssa siinä sivussa”, Grönholm mainitsee. Erityisopettajana hän näkee suomalaisen työelämän jo hyväksyvän erilaisuutta monessa muodossa ja kokee, että jokaisen työpanokselle on tulevaisuudessa tarvetta, vaikkei esimerkiksi kielitaito olisikaan täydellinen.⁠

Ammatillisen opiskelun hyvänä puolena Grönholm pitää harjoittelujaksojen aikana syntyviä kohtaamispintoja opiskelijan ja työnantajan välillä. Useimmiten molemminpuolinen tutustuminen harjoittelun aikana johtaa työpaikkaan työllistymiseen ja näin polku työelämään saa hyvän ja turvallisen alun. ”On tärkeää, että työhön perehdytyksen hoitaa henkilö, joka on itse siitä kiinnostunut”, hän sanoo. ”Lisäksi onnistumisen edellytyksenä työelämässä vastuu on myös työntekijällä, jonka tehtävä on kertoa osaamisestaan sekä kysyä tarvittaessa neuvoa”, Grönholm toteaa. ⁠

Suomen Yrittäjät, Aicha Manai

 Kuva haastatellusta henkilöstä.

Keskustelimme Suomen Yrittäjien verkostopäällikkö Aicha Manain kanssa työelämän monimuotoisuudesta Hyvälle työlle paras tekijä-kampanjan innoittamana. Manain mielestä medialla on erittäin suuri ja tärkeä rooli mielikuvien rakentumisessa molempiin suuntiin. Yritykset ja työnantajat tarvitsevat nähdä ja kuulla diversiteetin tuomista hyödyistä medioissa, samalla kun työnhakijat kaipaavat kattavampaa representaatiota ja samaistumispintaa työelämän kuvastossa. ” Yksi pioneeri riittää”, toteaa Manai. ”Yritysten kilpailuhenkisyys näkyy siinä, että jos nähdään että naapurilla menee paremmin, tehdään yleensä itse perässä”. Esimerkkinä se, että globaaleille markkinoille kurottavat yritykset hyötyvät eri kieliä puhuvista työntekijöistä. ”Tästä yritykset saavat etua usein myös asiakaskunnan laajentumisen muodossa”, Manai kertoo. ⁠

”Tässä ei ole kyse kuitenkaan avaruustieteestä. Mikäli työnantaja on valmis satsaamaan työyhteisön monimuotoisuuteen, kantaa se myös hedelmää pidemmälle tulevaisuuteen.” Haasteiden olemassaoloa ei tule kuitenkaan vähätellä. Manain mukaan alussa tulee panostaa johtajien monimuotoisuusosaamiseen sekä kaikkien osapuolien ymmärtämiseen, jotta työpaikalla kaikilla on hyvä olla. Työnantajilla on Manain mielestä usein myös peiliin katsomisen paikka kun puhutaan suomen kielen tasosvaatimuksista. ”Kaikki työtehtävät eivät sisällä esimerkiksi täydellisen kirjoitustaidon vaatimia tehtäviä”, Manai muistuttaa. Hänen mukaansa kieltä on parasta oppia työssä. ⁠