Suositeltu

Meidän jengi – vanhempien työpaja

Lyhyesti hankkeesta:

Meidän Jengi- hankkeen tavoitteena on löytää keinot nuorten jengiytymisen ehkäisemiseksi. Tarkoitukseen perustettiin pienimuotoinen Hooyo i macal-toiminta (”Äiti, kuuntele minua”-somaliksi) yhteistyössä Moniääninen Mellunkylä-hankkeen kanssa Kontulassa. Tästä sai alkunsa kontulalaisten maahanmuuttajaäitien Reer Kontula-ryhmä, jossa äidit pääsevät yhdessä keskustelemaan mieltä vaivaavista asioista.

Syksyllä 2021 järjestettiin yhteinen keskustelutilaisuus Kontulan nuorisotalolla yhdessä äitien, paikallisten yhdistysten, poliisin ja jalkautuvan nuorisotyön kanssa. Keskustelun teemana oli yhteistyö ja nuorten rikollisuuden estäminen.

Tämän lisäksi nuorille pidettiin Kontulan nuorisotalolla oma keskustelutilaisuus, jossa mietittiin yhdessä nuoren kanssa, onko meillä jengejä vai onko ne vaan erilaisia kaveriporukoita. Pohdintaa syvennettiin mm. siihen, miten tappelut syntyvät ja millaisia tunteita ne herättävät meissä. Improvisoimme riitatilanteita ja niiden ratkaisuja. Myös päihteistä ja päihtymyksestä keskusteltiin. Lopuksi pohdittiin koulun ja perheen vaikutusta nuorten hyvin- ja pahoinvointiin erilaisten tehtävien kautta.

Suomi-Somalia seura haki Helsingin kaupungilta kotoutumisavustusta jengiytymisen juurisyiden löytämiselle ja ratkaisemiselle. Tavoitteena hankkeelle on selvittää  nykytila helsinkiläisten nuorten jengiytymisilmiöstä. Pidettyjen työpajojen avulla hanke pyrkii löytämään ilmiön juurisyyt ja lopuksi toimenpiteet juurisyiden ratkaisemiseksi.

Hanke alkoi rahoitettuna keväällä 2022. Aluksi keskusteltiin ilmiöistä, seurauksista ja toimenpiteistä pienemmällä Meidän Jengi-työporukalla, johon kuuluu Sakke King, AitoÄssä, Mehdi Lakhal, Bashe Ali, Liiban Sheekdoon, Johanna Syren, Pia Rinne, Mohamed Ali ja Tuula Mohamud.

Hanke käynnistyy

Meidän jengi- hankkeeseen on kuulunut useita erilaisia osa-alueita, joiden kautta nuorten sekä aikuisten ääni saadaan kuuluviin. Ensimmäisenä oli nuorten tavoittaminen, jossa hankkeen vetäjät jalkautuivat sinne, missä nuoret ovat. Päätimme lähestyä nuoria Sakke Kingin ja AitoÄssän somevideoiden kautta. Nuorilta kysyttiin: Onko meillä jengejä vai onko kyseessä median luoma harha? Tuloksista voit lukea täältä: Onko meillä jengejä?

Seuraavaksi keskusteltiin AitoÄssän ja Sakkekingin kanssa podcastin muodossa. Podcastissa keskusteltiin jengiytymisestä ilmiönä ja millaisia esimerkkejä meillä on. Aihealue on tärkeä ja pohdintaa onkin hyvä jatkaa useammasta näkökulmasta. Kokonaisuudessaan podcast-jakson voit kuunnella tämän linkin takaa: Podcast.

Vanhempien työpaja 29.10.2022

Nyt oli kuitenkin aika antaa ääni vanhemmille ja ennaltaehkäisevän poliisin yksikölle vanhempien työpajan muodossa Itäkeskuksessa African Care:n tiloissa 29.10.22 klo 16-20.

Aluksi Bashe Ali johdatti osallistujat roolihissin avulla nuorten elämään. Millaisen roolin nuori voi ottaa kotona, koulussa ja vapaa-ajalla ja miten se vaikuttaa hänen käyttäytymiseensä? Kuinka kotona niin kuuliainen ja kiltti nuori voi olla koulussa häirikkö ja kadulla kovanaama.

Tämän jälkeen Mehdi Lakhal kertoi koskettavan ja silmiä avaavan tarinan omasta matkastaan.

Kun Mehdi saapui Suomeen, hän oli vielä intoa täynnä oleva nuori. Hänen unelmissaan oli päästä lukioon ja sitä kautta yliopistoon. Tulevaisuus oli auki nuorelle Mehdille ja mikään ei voisi tulla sen tielle. Valitettavasti nuoren maailma, optimistinen ja innokas, mureni pala palalta koko kouluiän. Ympärillä oleva yhteiskunta ei tahtonut nähdä Mehdiä osana tulevaisuutta ja koulussa koettu toiseuttaminen sekä syrjintä alkoivat tuottaa tulosta. Ennen yliopistosta unelmoiva nuori alkoi kokea katkeruutta ja alistui yhteiskunnan mielipiteeseen. Mitä järkeä on taistella, kun kukaan ei ole vastassa tai apuna?

Mehdin mielenkiinto koulua ja tulevaisuutta kohtaan hiipui. Nuori mieli halusi löytää paikkansa jostain, jossa häntä arvostettaisiin ja kuunneltaisiin. Lopulta muitakin nuoria alkoi kokoontumaan samaan paikkaan ja jengi jatkoi kasvamistaan. Jengissä kuultiin ja nähtiin. Nuoria yhdisti vahvasti ainakin yksi asia ja se oli yhteiskunnasta ulkopuolelle jäämisen tunne. Tulevaisuus oli viety yhteiskunnan toimesta, joten oli aika ottaa ohjat omiin käsiin.

Parhaimmillaan Mehdin jengissä oli useita kymmeniä henkilöitä ja joukossa tyhmyys ja ulkopuolisuuden tunne vain kasvoi. Nuorena sitä ei ajatellut, miten kaikki vaikuttaa kaikkeen. Sitä ei ehkä ajateltu, sillä tunne aina väärässä paikassa olemisesta turruttaa. Mehdi pääsi kuitenkin irti jengitoiminnasta, kun hän löysi innon tulevaisuuteen ja uutta puhtia opiskeluun. Suurena motivaationa oli rakkaus.

Mehdin tarina on silmiä avaava kuvaus siitä, kuinka toiseuttava ja syrjivä yhteiskunta mahdollistaa syrjäytymisen. Kun nuori ei tunne kuuluvansa mihinkään, hän haluaa löytää paikkansa. Vaikka sitten luomalla oman maailman.

Tämän jälkeen annoimme vanhemmille puheenvuoron. Millaista elämä oli, kun vanhemmat itse olivat nuoria? Kuinka heitä tuettiin kotona, koulussa, koraanikoulussa ja vapaa-ajalla?

Omassa nuoruudessaan vanhemmat kokivat, että tärkeimpiä paikkoja, joista itse haki turvaa, oli tietenkin koti ja koulu. Osalle myös uskonnolliset yhteisöt sekä toiminta, kuten Koraanikoulu. Keskustelussa kävi kuitenkin ilmi, ettei turva ja tuki ollut itsestään selvää. Vaikka moni vanhemmista koki, että tukea ja turvaa sai ainakin pääosin kaikista edellä mainituista, oli osalla erilainen kokemus omasta lapsuudesta. Esimerkiksi koulussa koettu kiusaaminen, opettajien väkivalta ja siihen päälle ankarat kotiolot nakersivat nuoren luottamusta tulevaisuuteen.

Vanhempien työpajassa keskusteltiin myös ennaltaehkäisevän poliisin yksikön kanssa. Edustajina paikan päällä oli kolme poliisia. Vanhempien ja poliisien yhteinen näkemys oli se, että vuoropuhelua nimenomaan vanhempien ja poliisin kanssa tulisi lisätä. Poliisin ja vanhempien kynnys keskusteluun tulisi tehdä helpoksi, jotta ennaltaehkäisevää toimintaa voitaisiin tehdä useilla eri elämän osa-alueilla. Jengitoiminta on myös muuttanut muotoaan. Yhtenä esimerkkinä on järjestäytynyt rikollisuus, joka näkee syrjäytyneissä nuorissa mahdollisuuden hyväksikäyttöön. Lapsien houkuttelu rikollisuuteen on helpompaa, kun turvaverkkoja ei ole.

Workshopin lopuksi kerättiin vielä näkemyksiä ja ideoita siitä, mitä voisimme tehdä tukeaksemme paremmin nuoria. Konkreettisena esimerkkinä esiin nousi koulun tapa järjestää suomenkielen opetusta.

Kouluilla on tapana luokitella opiskelijat S1 ja S2 (Suomi ensimmäisenä tai toisena kielenä) ryhmiin. Ryhmäjako antaa pohjan sille, millainen tulevaisuus lasta odottaa. Esimerkiksi S2 ryhmään kuuluvan nuoren on vaikeampaa päästä työelämään ja jatko-opintoihin, koska suomenkielen taito jää usealla heikommaksi kuin S1 ryhmäläisillä. Työpajaan osallistunut äiti (opettajana useassa koulussa) kertoi, että kouluissa on havaittavissa ”S1 ja S2 jengejä.” Ajattele, kun jo koulusta lähtien yhteiskunta määrittää tulevaisuuden mahdollisuudet, miksi nuorella olisi intoa ja motivaatiota? Miksi kaikkia nuoria ei kannusteta ja tueta koulussa, kenelle tämä etuoikeus lopulta annetaan?

Lisäksi vanhemmat olivat yksimielisiä säännöistä. Nähtiin, että kotona tulisi olla selkeät säännöt ja vanhempien tulisi asettaa rajat. Läsnä oleminen ja nuoren kanssa keskustelu on avainasemassa syrjäytyneisyyden ehkäisyyn. Nuoret tarvitsevat rajoja, mutta myös mahdollisuuden tulla kuulluksi ja nähdyksi. Koti ja ympäröivä yhteiskunta ovat avainasemassa jengiytymisen ehkäisyssä.


Asiantuntijoiden työpaja 14.12.2022 klo 17-20

Seuraavaksi Meidän Jengi- hanke järjestää asiantuntijoiden työpajan 14.12.22 klo 17-20. Tavoitteena työpajalla on miettiä mitä asiantuntijat, yhteisö ja kaupunki voivat yhdessä tehdä tukeakseen rikoksilla oireilevia nuoria?

Pohdimme ilmiöitä “jengiytymisen” taustalla, kuten:

  • Kouluympäristön merkitys nuorten elämään kouluterveyskyselyn tulosten kautta (nuorten hyvinvointi/pahoinvointi, yhteiskunnallinen eriarvoisuus, rasismin vaikutus jengiytymiseen (rakenteellinen, alueellinen)
  • polarisaatio, eksistentiaalinen eriarvoisuus ja toiseuttaminen, turha kärsimys, syrjäyttäminen, ylisukupolvisuuden merkitys.

Nämä tekijät liittyvät usein yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen, joka pahimmillaan sulkee ulkopuolelleen joitakin yhteiskuntamme ihmisryhmiä.


Työpajat ovat osa Meidän jengi-hanketta ja sen on rahoittanut Helsingin kaupunki.

Suositeltu

Mukaan hallitukseen?

Tule mukaan järjestötoimintaan!

Etsimme uusia hallituksen jäseniä mahdollistamaan tärkeää toimintaamme! Olet tervetullut, vaikka hallitustyö ei olisi tuttua!

Suomi-Somalia Seuran hallitukseen on vapautumassa useampi paikka kaudelle 2023-2024. Haemme esimerkiksi uutta puheenjohtajaa sekä varapuheenjohtajaa. Etkö ole aivan varma, haluatko vielä puheenjohtajaksi? Myös varsinaisen jäsenen paikkoja on vapautumassa. Kaikkiin tehtäviin perehdytetään, joten aikaisempaa kokemusta järjestökentältä ei vaadita.

Suomi-Somalia Seura on ystävyys- ja kehitysyhteistyöjärjestö, joka pyrkii edistämään hyvinvointia Suomessa ja Somaliassa.

Hallitustoiminnassa pääset tutustumaan kehitysyhteistyöhön, suunnittelemaan ja luomaan tulevaisuuden tapahtumia ja projekteja sekä oppimaan että verkostoitumaan yhdistyskentällä.

Mikäli kiinnostuit liittymään hallitukseen, lähetä sähköpostilla lyhyt kuvaus itsestäsi osoitteeseen info@suomisomaliaseura.fi. Uudet hallituksen jäsenet valitaan syyskokouksessamme 3.12.2022!

Soo dhawoow! Tervetuloa mukaan!

Suositeltu

Meidän jengi-podcast

Jengiytyykö nuoret? Tästä ja paljon muusta keskustellaan Meidän jengi-hankkeen podcast sarjassa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua niin vanhempien kuin nuortenkin keskuudessa.

Tänään keskustelemassa ovat Sakkeking, AitoÄssä sekä Al.mehdi.

Podcast on kaiken ikäisille suunnattu.


Podcast on osa Meidän jengi-hanketta ja sen on rahoittanut Helsingin kaupunki.

Suositeltu

”Onko meillä täällä Suomessa nuorisojengejä?”

Kysyy nuoriso-ohjaaja ja TikTok-vaikuttaja Sakke King.

Sakke King ja AitoÄssä jalkautuivat Helsingin kaduille 10.9. kysymään sitä suoraan nuorilta Oodissa, Kampissa ja Triplassa. Minkälaisia ajatuksia tämä aihe herättää nuorten keskuudessa?

Monet nuoret olivat sitä mieltä, ettei meillä täällä Suomessa ole aseistettuja jengejä, vaan kyse on enemmän laumasta nuoria, jotka ovat kerääntyneet yhteen paikkaan.

Sakke ja AitoÄssä lupasivat vastausten pysyvän anonyymeinä, eikä nuoret halunneet tulla haastattelun yhteydessä kuvatuiksi. ”Nuoret osasivat perustella mielipiteensä ja voimme todetakin, että meillä on viisaita nuoria kasvamassa ja heillä on paljon annettavaa tulevaisuudessa”, Sakke ja AitoÄssä kertovat.

Kysely toteutettiin katugallupilla ja TikTokissa.

Katugallupin vastaukset:

Kyllä: 43 (71,7%)

Ehkä/En tiedä: 6 (10%)

Ei: 11 (18,3%)

Kokonaisvastaajen määrä 60

Myös TikTokissa keskustelu herätti keskustelua. Nuoret saivat jakaa ajatuksiaan ja äänestää asiasta Sakke Kingin sekä AitoÄssän TikTokeissa. Vastaukset alustoilla jakautuivat seuraavasti:

Sakke Kingin videon vastaukset:

Kyllä: 231 (62,8%)

Ei: 137 (37,2%)

Kokonaisvastaajien määrä tällä hetkellä 368 ääntä.

TikTok-viedoon: https://vm.tiktok.com/ZMNoqyKFm/

AitoÄssän videon vastaukset:

Kyllä: 445 (77,8%)

Ei: 127 (22,2%)

TikTok-videoon: https://vm.tiktok.com/ZMNobdVX2/


Kysely on osa Meidän jengi-hanketta ja sen on rahoittanut Helsingin kaupunki.

Suositeltu

FALA live event 10.09

Suomi-Somalia Seura on mukana Finnish-African Literature and Arts-hankkeen live tapahtumassa Annantalolla nyt lauantaina! Tule kuulemaan toiminnastamme ja tutustumaan osaan hallituksen jäsenistä!

Tapahtumassa juhlistetaan arikkalaista, afrosuomalaista ja mustaa kirjallisuutta ja taidetta! Tapahtuma on lapsiystävällinen.

Missä: Annatalo

Annankatu 30, 00100 Helsinki

Milloin: 10.9. kello 10-14.

Tapahtumatiedot löydät alta

https://www.facebook.com/AfrikkaSeuraRy

Suositeltu

Waaberi-hankkeen loppuseminaari 24.11.

Toivotamme sinut lämpimästi tervetulleeksi Waaberi-hankkeen loppuseminaariin 24.11.2021 klo 10-11 virtuaalisesti Zoomissa. Tätä kutsua saa levittää vapaasti!

Luvassa on tutkija Rosa Rantasen tekemän selvitysraportin tulosten virallinen esittely sekä puheenvuoroja hankkeen varrella mukana olleiden yhteistyötahojen puolesta.

Waaberi-hankkeen keskiössä on ollut suomensomalialaisten työelämä- ja yrittäjyysedellytysten parantaminen ja suomalaisten työnantajien ennakkoluulojen hälventäminen.

Hankkeessa on vahvistettu osallistujien itseluottamusta työnhaussa ja työelämässä etenemisessä sekä pyritty luomaan uskoa omiin mahdollisuuksiin yrittäjänä.Lisäksi hankkeen aikana tuotettiiin selvitys siitä, miten maahanmuuttajille suunnatut yrittäjyyspalvelut tavoittavat suomensomalialaisia yrittäjyydestä kiinnostuneita henkilöitä ja miten yrittäjyyspalveluita voisi kehittää kohderyhmän tarpeita vastaavammiksi.

Ohjelma:
10:00-10:10 Alkusanat ja ohjelman esittely
10:10-10:40 Tutkija Rosa Rantanen ja selvitysraportin esittely
10:40-10:50 Yhteistyön näkökulma, Liibaan Sheekhdoon
10:50-11:00 Suomi-Somalia Seuran hallituksen terveiset
11:00-11:15 Waaberin työntekijöiden näkökulma ja kiitokset

Liity mukaan tästä linkistä:
https://us06web.zoom.us/j/86478282488?pwd=Wjc0QzJsVUxESlhWSndwVVBja3ZmUT09


Suositeltu

Tervetuloa Suomi-Somalia Seuran syntymäpäiville!

Haluaisimme kutsua sinut juhlistamaan Suomi-Somalia Seuran 35-vuotista taivalta. Tavoitteena on juhlistaa nykyistä ja aikaisempaa toimintaamme ja näyttää miten jopa pienenä kansalaisjärjestönä tai jopa yksilönä voidaan edistää ystävyyttä ja kehitysyhteistyötä sekä osallistua yhteiskunnan hyvinvoinnin vahvistamiseen.

Tapahtuman yhteydessä järjestetään keskustelutilaisuus, jossa jutellaan ylläolevista aiheista. Luvassa on kakkua ja muita herkkuja sekä hauskoja juhlatunnelmia. Tarkempi ohjelma varmistuu myöhemmin!

Juhlatapahtuma järjestetään 27.11.21 klo 12:30-16. Juhlaa ennen pidetään Seuran syyskokous klo. 11:30-12:30. Paikka: Globaalikeskus, Siltasaarenkatu 4, 00530 Helsinki

Juhlaan sekä syyskokoukseen ilmoittautuminen tapahtuu seuraavasta linkistä: https://docs.google.com/…/1FAIpQLSfYMK_MZa…/viewform


Tulethan tapahtumaan vain terveenä!
Ystävällisin terveisin,

Suomi-Somalia Seura ry

Af Soomaali:

Ku soo dhawow xaflada 35-guurada aasaaskii Ururka Saaxiibtinimada Somalia iyo Finland!


Waxaan sharaf noo ah inaan kugu martiqaadno xaflada sanad-guurada 35naad ee FSA! Ururku wuxuu si kooban usoo bandhigi doono waxyaabixii usoo qabsoomay iyo hawlaha socda. Sidoo kale waxaa laga wada hadli doonaa sidii ururka loo sii horumarin lahaa, loo xoojin lahaa saaxiibtinimada, iskaashiga iyo wada shaqeynta bulshada.

Xaflada waxaa la qaban doonaa Sabtida 27.11.2021, saacada 12:30 – 16:00. Xaflada waxaa ka horeyn doona shir-sanadeedka ururka. 11:30-12:30. Goobta: Global Center, Siltasaarenkatu 4, 00530 Helsinki

Soo dhawow!

Isdiiwaangalinta:
https://docs.google.com/…/1FAIpQLSfYMK_MZa…/viewform

Cunto fudud, cabitaan, sambuus 🙂!

Salaan iyo ka soo qeybgal wacan!

Suositeltu

Sairaanhoitaja Nimo Omar hoitaa haavoittuvassa asemassa olevia Jubamaan Afmadowssa

Nimo Omar huolehtii klinikan asiakkaiden perusterveydestä, kuten esimerkiksi verenpaineen mittaamisesta.

Daryeel-mobiiliterveysklinikkahanke on käynnistynyt vuonna 2018. Hanke vahvistaa perusterveydenhuollon palveluita Afmadowin kaupungin syrjäisissä osissa ja maaseutualueilla kaupungin ulkopuolella Somalian Jubamaassa. Hanke tarjoaa ilmaisia palveluita, kuten terveystarkastuksia, konsultaatioita ja lääkkeitä, järjestää terveysaiheisia kampanjoita ja kouluttaa kyläkätilöitä. Köyhimmille perheille jaetaan myös hyttysverkkoja. Vuonna 2020 hankkeen hyödynsaajista 95 %:a oli äitejä, lapsia, iäkkäitä tai vammaisia henkilöitä, joilla ei ollut mahdollisuuksia ostaa lääkkeitä tai hakeutua maksullisiin terveydenhuollon palveluihin.

Hanke sai jatkorahoituksen ulkoministeriöltä vuosille 2021-22, jonka lisäksi Daryeel sai lisärahoituksen IOM Suomen MIDA FINNSOM-hankkeelta 1.5.2021-28.2.2022. Lisärahoituksen turvin muodostettiin toinen liikkuva kenttätiimi. Haastattelimme toukokuussa IOM:n lisärahoituksella rekrytoitua sairaanhoitaja Nimo Mohamed Omaria hänen kokemuksistaan tähän asti. 

Mitä teette?

Liikkuva klinikka vierailee Afmadown alueen syrjäisissä kylissä neljä päivää viikossa. Hoidamme vähintään 60 potilasta päivässä. Potilaat saavat hyvälaatuisia terveyspalveluja kuten konsultaatioita ja lääkkeitä ilmaiseksi. Lähetämme potilaan tarvittaessa laboratoriotesteihin tai rokotukseen sairaalaan tai muihin terveyspalveluihin. Tarjoamme myös terveysvalistusta ja -neuvoja esimerkiksi tarttuvista taudeista ja lasten ravitsemuksesta. Jos lapsella havaitaan puutteita ravitsemuksessa, vanhemmat ohjataan käymään alueen ravitsemusneuvonnan palveluissa. Yleisimpiä sairauksia alueella ovat malaria, virtsatietulehdus, hengitystieinfektiot ja erilaiset ihoinfektiot. 

Mikä inspiroi sinua työssäsi?

On etuoikeus työskennellä äitien, lasten ja yhteisöjen terveyden edistämiseksi Afmadowssa. Klinikka tarjoaa laadukkaita terveyspalveluja erityisesti äideille, lapsille, vanhuksille  ja vammaisille yhteisön jäsenille, joilla ei ole varaa maksaa yksityisistä terveyspalveluista.

Mitä olet oppinut?

Yhteistyö paikallisen ja alueellisen terveyshallinnon, sairaaloiden ja järjestöjen kanssa on tärkeää työssä onnistumiselle. 

Mikä on työssäsi haastavaa?

Potilaita on enemmän kuin klinikka pystyy ottamaan vastaan. Joudumme asettamaan etusijalle raskaana olevat naiset ja imettävät äidit, lapset, vanhukset sekä vammaiset henkilöt. 

Haluatko sanoa jotain muuta?

Olen kiitollinen Suomi-Somalia Seuran tuesta hankkeelle. Arvostan hankkeen jatkuvaa seurantaa ja kehittämistä, henkilökunnan kouluttamista ja taloudellista tukea. Kiitän suomalaisia, jotka tukevat hanketta taloudellisesti. Tämä tuki mahdollistaa laadukkaiden terveyspalvelujen tarjoamisen erittäin haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille ja yhteisöille.

Suositeltu

Waaberi-hankkeen selvitys valottaa yrittäjyyspalveluiden saavutettavuutta pääkaupunkiseudulla

Hankkeessamme valmistunut selvitys tarkastelee erilaisten maahanmuuttajille suunnattujen yrittäjyyspalveluiden saavutettavuutta Helsingin seudulla suomensomalialaisten yrittäjien näkökulmasta. Selvityksentekijä Rosa Rantanen on yhdessä tutkimusavustaja Abdirahman Ragen kanssa haastatellut sekä suomensomalialaisia yrittäjiä että yrittäjyyspalveluita tarjoavia tahoja aiheesta.

Selvityksen tuloksena havaittiin, että keinoja suomensomalialaisten yrittäjyyden tukemikseksi olisivat mm. palvelukentän yhteistyön vahvistaminen, vertaistuen lisääminen sekä palveluiden parempi kohdentaminen. Lisäksi erilaisten tilojen luominen unelmien toteuttamiselle sekä islamilaisen rahoitusjärjestelmän tutkiminen ja mahdollistaminen nähtiin yrittäjyysedellytyksiä edistäviksi asioiksi.

Toivomme, että selvitys tavoittaa laajasti palveluntarjoajia, jotta erilaiset toimijat voivat kehittää palveluitaan vastaamaan esiin nousseisiin suomensomalialaisen kohderyhmän palvelutarpeisiin, ja sitä kautta tukea suomensomalialaisten yrittäjyyttä.

”Tässä selvityksessä tarkastellaan sitä, miten erilaiset maahanmuuttajille tarkoitetut yrittäjyyspalvelut tavoittavat suomensomalialaisia Helsingin seudulla. Selvitys on osa Suomi-Somalia Seuran Waaberi-hanketta, joka pyrkii tukemaan suomensomalialaisten yrittäjyys- ja työllistymisedellytyksiä. Tarkoituksena on kartoittaa, millaisia haasteita ja onnistumisia yrittäjyyspalveluiden käyttöön liittyy ja miten ne saavuttavat suomensomalialaista kohderyhmää pääkaupunkiseudulla.

Selvityksessä verrataan tämänhetkistä tilannetta muutamien vuosien takaisiin tietoihin: nouseeko esille edelleen samoja kysymyksiä ja mikä on toisaalta muuttunut? Tarkoituksena on tunnistaa ongelmakohtia, mutta keskittyä siihen, miten yrityspalveluita ja yrittäjyyteen kannustamista voitaisiin käytännössä vahvistaa. ”

Selvityksen voit ladata ja lukea tästä.




Suositeltu

Suomi-Somalia Seura ja IOM käynnistivät yhteistyön Somalian Jubamaassa

Hankkeen uudet työntekijät Hawa Hussein ja Nimo Omar osallistuivat kesäkuun lopussa järjestettyyn koulutukseen lasten sairauksien hoidosta, immunisaatiosta ja tyttöjen sukuelinten silpomisen ehkäisystä.

Suomi-Somalia Seuran tukema Daryeel-mobiiliterveysklinikkahanke sai täydentävän rahoituksen IOM:ltä toukokuulle 2021 – helmikuulle 2022. Liikkuva terveysklinikka Daryeel tuo terveyspalvelut myös vaikeammin saavutettaviin paikkoihin. 

Suomi-Somalia Seuralla on pitkä kokemus toiminnasta turvallisuustilanteeltaan hauraalla Jubamaan alueella.  IOM:n rahoituksen turvin Daryeel-klinikka pystyy hoitamaan enemmän potilaita ja järjestämään täydennyskoulutuksia henkilökunnalle, terveyshallinnon työntekijöille ja alueen kyläkätilöille. Hankkeen henkilöresurssit kasvoivat sekä Somaliassa että Suomessa.

Touko-kesäkuussa hankekoordinaattori Abdiwali Aden ja hankeasiantuntija Nasro Farah rekrytoivat yhteistyössä terveyshallinnon kanssa lisää henkilökuntaa. Kesäkuun lopussa koko uusi tiimi oli kasassa yhteisten ponnistelujen ansiosta.

– Syrjäiselle hankealueelle ei ole aina helppoa löytää pätevää henkilökuntaa. Pätevä henkilökunta on ollut Daryeelissa aina ensiarvoisen tärkeää, jotta hankkeen tavoitteet voidaan saavuttaa.  Rekrytoinnissa huomioidaan moninaisuus ja sukupuolten tasa-arvo. Tällä kertaa rekrytoimme 2 naista ja 3 miestä. Nyt kenttätiimissä työskentelee yhteensä 3 naista ja 5 miestä, kertoo Nasro Farah.

Kesäkuun lopussa hanke järjesti ensimmäinen koulutuksen, johon osallistui 20 terveysalan ammattilaista, joista 15 oli Daryeelin/SAHDA-järjestön henkilökuntaa, 2 paikallisesta sairaalasta ja 3 muista kansalaisjärjestöistä.  Koulutuksen aiheina olivat lasten sairauksien hoito (IMCI) immunisaatiosta (EPI) ja tyttöjen sukuelinten silpomisen ehkäisy mobiilissa toimintaympäristössä.

Koulutukseen osallistuneet saivat todistuksen.

Somalian hankekoordinaattori Abdiwali Aden kertoo, että koulutuksessa keskusteltiin myös vammaisten ihmisten huomioonottamisesta mobiiliterveysklinikan työssä sekä asenteista vammaisuutta kohtaan keväällä yhteistyössä Vammaiskumppanuuden kanssa järjestetyn koulutuksen pohjalta.

– Osallistujien palautteet olivat myönteisiä. Olen tyytyväinen, että olemme saaneet henkilökunnan rekrytoitua ja ensimmäisen koulutuksen järjestettyä onnistuneesti. Tästä on hyvä jatkaa.

Hankekoordinaattori Abdiwali Aden osallistumassa ryhmäkeskusteluun kesäkuun lopussa järjestetyssä koulutuksessa.

Daryeel-hankkeen työtä tukee Suomesta hankeasiantuntija Nasro Farahin lisäksi hankekoordinaattori Anita Lintula sekä kesäkuussa laajennettu ohjausryhmä. Ohjausryhmän työhön osallistuu Suomi-Somalia Seuran hallituksen edustajien lisäksi edustajia Somalian terveydenhuollon parissa työskentelevistä suomalaisista järjestöistä, Jubamaan terveyshallinnosta ja IOM:stä.

Suositeltu

Mobiiliterveysklinikka Daryeel hoiti vuonna 2020 lähes 6000 ihmistä ja vastasi koronapandemian haasteisiin

Kuva lääkäristä Somaliassa jakamssa lääkkeitä naisille ja lapsille.

Suomi-Somalia Seuran tukema kehitysyhteistyöhanke Daryeel-mobiiliterveysklinikka tavoitti vuonna 2020 noin 5844 ihmistä Jubamaassa Etelä-Somaliassa. Liikkuva klinikka vierailee neljänä päivänä viikossa niissä alueen kylissä, joista terveyspalveluiden pariin on vaikea päästä. Daryeel tavoittaa erityisen hyvin naisia ja lapsia, mutta palvelee koko yhteisöä ja sen haavoittuvassa asemassa olevia. 1917 palveluja vuonna 2020 saaneista oli alle 5-vuotiaita lapsia, 1294 alle 15-vuotiaita lapsia ja nuoria, 724 imettävää äitiä, 354 raskaana olevaa ja 150 eri tavoilla vammaista ihmistä. 

Kuukausittainen vammaisten potilaiden määrä lisääntyi loppuvuotta kohti vammaisten ihmisten huomioon ottamiseen liittyvien keskustelujen myötä. Alueen vammaiset ihmiset perustivat Suomi-Somalia Seuran ja yhteistyökumppani SAHDAn keskustelujen myötä oman vammaisten ihmisten yhdistyksen – Afmadow Disability Associationin. 

Mobiiliterveysklinikka teki tiivistä yhteistyötä paikallisen terveyshallinnon kanssa Covid19-pandemian hoidossa, ja valmisteli Covid19-valmiussuunnitelman hankkeelle. Sairaanhoitaja ja hankkeen asiantuntija Nasro Farah tuki henkilökuntaa online-keskusteluilla ja jakamalla koulutusmateriaalia sekä Suomi-Somalia Seuran terveysneuvontahanke Caawinaadin tiedotusmateriaalia. Hankkeen työntekijät ja vapaaehtoiset kyläkätilöt saivat lisäksi täydennyskoulutusta hoitoetiikasta ja tarttuvien tautien ehkäisystä, erityishuomion kohteena Covid19. Hanke jakoi myös 100 hyttysverkkoa haavoittuvimmassa asemassa oleville perheille.  

Daryeelin ohjausryhmä päätti hakea jatkorahoitusta ulkoministeriöltä hankkeelle, koska työn kestävyyden varmistaminen vaikutti epätodennäköiseltä hauraalla ja etäisellä hankealueella Covid19-pandemian aiheuttaessa lisähaasteita verkostoitumiselle. Verkostoitumisen vahvistaminen aloitettiin kuitenkin jo alkuvuonna 2020. Hankekoordinaattori Anita Lintula  järjesti yhdessä ohjausryhmän puheenjohtaja Yusuf M. Mubarakin kanssa verkostoitumistapaamisen Somaliassa terveyden parissa toimiville järjestöille. Vuonna 2020 Seura haki myös kolmea uutta rahoitusta: 1. ulkoministeriöltä jatkorahoitusta vuosille 2021-22, 2. Fingon Powerbankilta raportoinnin kehittämisrahoitusta ja 3. täydennysrahoitusta IOM:n MIDA FINNSOM-hankkeelta vuodelle 2021. MIDA FINNSOM-hankkeen toinen vaihe keskittyy äitiys- ja lapsiterveyspalveluiden saavutettavuuden parantamiseen. 

Hanke sai myönteisen päätöksen kaikkiin hakemiinsa rahoituksiin, josta voi onnitella Daryeel-tiimiä sekä Somaliassa että Suomessa. Hyvä työ kantaa hedelmää!  Jatko- ja täydennysrahoitusten turvin Daryeel-klinikka pystyy ainakin väliaikaisesti hoitamaan enemmän ihmisiä, täydennyskouluttamaan terveydenhuollon henkilökuntaa, kehittämään raportointia ja jakamaan tietoa mobiiliterveysklinikan opeista.

Suositeltu

Ramadan päättyy Eid-al-Fitr juhlaan, lahjoihin ja lahjoituksiin

Ramadan on islamilaisen kuukalenterin yhdeksäs kuukausi. Sen näkyvin tapahtuma on koko kuukauden kestävä uskonnollinen paasto. Torstaina 13. toukokuuta on ramadan-paaston viimeinen päivä.

Seuran hallituksen jäsen, henkilöstövastaava ja varapuheenjohtaja Tuula Mohamud kertoo, että paastoaminen on tarkoitettu terveille aikuisille. Paastopäivän aikana ei syödä eikä juoda auringonnousun jälkeen auringonlaskuun asti.  Osa Suomessa asuvista muslimeista paastoaa Suomen päivärytmin mukaan, osa Mekan aikataulujen mukaan. Koska paastopäivä on pitkä Suomessa, osa paastoavista pyrkii järjestämään arjen niin, että paastoaminen on helpompaa. Joku saattaa ottaa lomaa töistä ja joku saattaa pyrkiä tekemään mahdollisimman paljon ilta- ja yövuoroja, jolloin töissä saa syödä ja juoda paastopäivän loputtua. Toiset saattavat matkustaa muslimimaahan, jossa paastopäivä on lyhyempi kuin Suomessa. Monelle kuitenkin arjen pyörittäminen pysyy samanlaisena myös paaston aikana.  

Tuula kääntyi muslimiksi vuonna 1996 ramadan-paastokuukauden lopussa. Koska Tuula odotti silloin vauvaa niin hän paastosi ensimmäisen kerran seuraavana vuonna korvaten edellisen vuoden paaston ja jatkaen siitä varsinaiseen paastoon. Ensimmäinen paasto kesti siis kaksi kuukautta. 

”Silloin imetin puolivuotiasta vauvaa, hoidin alle kaksivuotiasta poikaani ja kävin keikoilla kaupungin eri sairaaloissa, kotihoidossa ja vanhainkodeissa sairaanhoitajana. Paastoaminen oli helppoa eikä maitokaan loppunut. Neljäs raskaus 42-vuotiaana oli vaikea ja sairastuin pitkäaikaissairauteen. Sen jälkeen paastoaminen on ollut hankalaa enkä enää voi paastota yhtäajaksoisesti.”

Jos aikuinen ei pysty jostain syystä paastoamaan, hän voi korvata paastopäivät myöhemmin joko paastoamalla tai lahjoittamalla tietyn summan rahaa köyhille ihmisille ruokaan ennen seuraavaa paastoa.

Tuulan mukaan paastoamalla osoitetaan kiitollisuutta kaiken Luojaa kohtaan: 

”Paaston aikana hiljennytään, luetaan koraania ja rukoillaan. Silloin myös kiinnitetään erityistä huomiota omiin haitallisiin tapoihin ja korjataan niitä. Huomaan myös kuinka hyvin omat asiani ovat alhamdullilaah. Silloin on helppo antaa pois omastaan niille, jotka  apua eniten tarvitsevat.  Olen myös huomannut, että keskittymiskykyni paranee paastotessa.”

Ennen paaston päättymistä maksetaan Zakat ul-Fitr. Sen tarkoitus on puhdistaa paastoava henkilö kaikista sopimattomista teoista ja puheista ja auttaa köyhiä ja tarvitsevia. Se hyväksytään zakatina henkilöltä, joka maksaa sen ennen Eid-rukousta ja sadaqana siltä, joka maksaa sen salahin eli rukouksen jälkeen. 

Paasto päättyy kolmipäiväiseen Eid-al-Fitr juhlaan. Tällöin pukeudutaan parhaimpiin vaatteisiin, lapsille ostetaan uudet vaatteet, rukoillaan ja syödään yhdessä ja annetaan lahjoja lapsille. Toisena keväänä peräkkäin tänäkin vuonna suositellaan juhlimista etänä koronapandemian vuoksi. 

Tuula on maksanut zakatin joko Somaliaan köyhille sukulaisille tai ihmiselle tai Suomen moskeijoiden kautta apua tarvitseville. Näin myös tänä vuonna. Sen lisäksi Tuula maksaa sadaqan Suomi-Somalia Seuran  Daryeel-mobiiliterveysklinikkahankkeelle Somalian Jubamaassa. Jos haluat lahjoittaa löydät lisätietoa  Lahjoita-sivulta .  Suomi-Somalia Seura kiittää kaikkia kehitysyhteistyöhankkeiden tukijoita, ja toivottaa tervetulleeksi kaikki lahjoitukset.  Voit lukea Daryeel-mobiiliterveysklinikan hankekuvauksen täältä ja täällä voi tutustua Ramaad-ympäristöhankkeeseen. 

Eid Mubarak!

Suositeltu

Yhteistyöllä ja erityisjärjestelyin – koulutus Suomen Diakoniaopiston kanssa

Waaberi-hankkeessa pääsimme pitkän odotuksen jälkeen järjestämään erityisjärjestelyin pienryhmäkurssin yhteistyössä Suomen Diakoniaopiston aikuiskoulutuksen kanssa. Kaksipäiväisen kurssin aiheina olivat muun muassa omien vahvuuksien tunnistaminen, omien taitojen nimeäminen, omat tavoitteet, unelmat ja tulevaisuus ja niiden pohtiminen. Suomen Diakoniaopiston aikuisten perusopetuksen ryhmä otti kouluttajamme iloisesti vastaan ja pitkän etätyöskentelyjakson jälkeen ryhmän ilmapiiristä oli aistittavissa aitoa onnea ja innostusta läsnäopetuksesta. Koronarajoitukset otettiin kuitenkin tarkoin huomioon pienen ryhmäkoon, maskien käytön sekä turvavälien muodossa.

Kouluttajinamme toimivat Miia Toikka, Mohamed Ali sekä Amina Mohamed ja näin ollen työpajasessiot järjestyivät näppärästi kaksikielisesti. Miian työpajoissa pääsimme myös kokeilemaan kehollisten harjoitusten vaikutusta oppimistilanteeseen ja keskittymiseen. Työpajoissa käytettiin piirtämisen ja tarinallisuuden keinoja, jotka auttoivat opiskelijoita ilmaisemaan itseään vapaammin kuin pelkkä kirjoittaminen. Somalinkielisten kouluttajiemme ansiosta keskustelu virtasi iltapäivän työpajoissa vilkkaana ja omalla kielellä teemoihin syventyminen selkeästi auttoi opiskelijoita.

Päivien päätteeksi keräsimme palautetta ryhmässä. Moni opiskelija koki, että omien vahvuuksien ja taitojen listaaminen ja niiden konkreettinen sanoittaminen oli voimaannuttava kokemus. Myös tavoitteisiin keskittyvä työpaja antoi jokaiselle opiskelijalle hetken pohtia omaa tulevaisuuttaan ja selkeyttää ajatuksiaan omasta polustaan. Lisäksi monelle suomenkieliseistä työpajoista oli hyötyä uuden sanaston oppimisessa. Ryhmän opiskelijat suorittavat tällä hetkellä peruskoulua ja ovat pian siirtymässä sen päättövaiheeseen, minkä jälkeen polut vievät mahdollisesti ammattiinopiskelun pariin. Yhteistyökokemuksena kurssin järjestäminen Suomen Diakoniaopiston aikuiskoulutuksen kanssa oli erinomainen ja toivottavasti pääsemme jatkamaan uusien koulutusten muodossa.