KESÄTOIMINTAA KOKO PERHEELLE

Suomi-Somalia seuran hallitus jää kesätauolle ja toiminta käynnistyy jälleen elokuussa. Hankkeemme pyörivät normaalisti myös kesälomakaudella.

Kesä on mahtavaa aikaa. Olemme koonneet tähän muutamia vinkkejä siitä, minne kannattaa suunnata Uudellamaalla koko perheen voimin, kavereiden kanssa tai vaikkapa yksinään.

Lasten ja nuorten ehdoilla

Helsingissä on valtava määrä erilaisia leikkipuistoja, joissa lapset ja vanhemmat pääsevät tutustumaan toisiinsa. Leikkipuistoilla on läpi kesän omaa ohjelmaa ja alle 16-vuotiaat lapset voivat käydä syömässä leikkipuistoissa tarjottavan lämpimän aterian.

Lisätietoa ja ruokalistat löydät täältä: https://palvelukeskus.hel.fi/fi/ruokapalvelut/leikkipuistojen-kesaruoka

Leikkipuistohaku: https://www.hel.fi/fi/kasvatus-ja-koulutus/leikkipuistot/etsi-leikkipuistoja-ja-perhetaloja

Kirjastoissa ja nuorisotaloilla on myös pelinurkkauksia, joissa perheen nuoremmat voivat pelata ja harrastaa ikätovereiden kanssa koko kesän.

Lisätietoa löydät: https://nuorten.hel.fi/tekemista-ja-paikkoja/harrastuksia/pelaaminen/

Myös muuta harrastustoimintaa, kuten vapaapalokuntatoiminta useilla eri toimipisteillä on mahdollista. Rohkeasti mukaan kokeilemaan. Muita harrastuksia kesään ja seuraavalle lukukaudelle löydät: https://harrastushaku.fi/

Seikkailuja kaiken ikäisille

Luonto ja museot ovat mainioita ilmaisia ajanviettopaikkoja. Tässä koosteena joitain tärppejä, olit sitten perheen kanssa, ystävien kesken tai vaikkapa yksinäsi.

Syötäväpuisto on Mustikkamaalla oleva avoin puisto, jossa pääset tutustumaan kaupunkiviljelyyn ja alueella majaileviin kanoihin.

Niskalan arboretum, eli puupuisto. Tänne pääset koko perheen voimin ja alueella on mahdollista mennä myös rattailla. Lähellä myös Haltialan eläintila, jossa voi vierailla.

Lasten liikennekaupunki, jossa perheen pienimmät pääsevät tutustumaan liikennekulttuuriin ja- sääntöihin. Hyvät eväät tulevalle koululaiselle leikkien.

Fallkullan eläintilalla 9-17-vuotiaat pääsevät mukaan päivittäistoimintaan hoitamaan eläimiä kanoista hevosiin. Täällä pääset tutustumaan maatilan elämään ja siihen, millaista on vaikkapa lypsää vuohia.

Suomenlinna on seikkailuja ja nähtävää täynnä. Koko perheen päiväretkestä nuorison päiväpicnikille tai mereen uimaan Suomenlinnan omalla uimarannalla.

Talvipuutarha on hyvä sadepäivän kuin kauniin kesäpäivänkin vierailukohde aivan Linnanmäen läheisyydessä. Ruusujen kukinnan aikaan alueella on paljon nähtävää.

Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha Kaisaniemenpuiston vieressä on iso alue, jossa riittää nähtävää, vaikka ei haluaisikaan ostaa lippua sisälle puutarhaan.

Myös muita kesän ideoita, vinkkejä ja tekemistä löydät vaikkapa täältä: https://www.sandis.co/list/126/100-ilmaista-paikkaa-lasten-kanssa

Oikein aurinkoista kesää kaikille!

Äänestyksen ABC

Suomi-Somalia seura on kerännyt kuluneen kuukauden aikana omaan sosiaaliseen mediaan yleistietoa äänestämisestä ja tulevista eduskuntavaaleista.

Eduskuntavaalit pidetään 2.4.2023, ennakkoäänestäminen on alkanut 22.3 ja jatkuu aina 28.3 asti.

Tässä listattuna lyhyesti kuukauden pääpointit:

Historia:

  • Suomen perustuslain mukaan valtiovalta kuuluu Suomen kansalaisille, siksi suomalaisilla on oikeus äänestää eri vaaleissa.
  • Eduskuntavaaleissa valitaan 200 edustajaa. Aiemmin hallituksen muodosti presidentti, mutta nykyisin tätä valtaa käyttää itse eduskunta.
  • Ensimmäisen kerran hallitusneuvottelut uuden perustuslain mukaan järjestettiin vuonna 2003.
  • Suomalaisen eduskunnan ja valtiovallan kehityksen päämääränä on ollut luoda täysistunnoista kansallisen poliittisen keskustelun areena. Tarkoituksena on keskustella ja ottaa kantaa päiväkohtaisiin kysymyksiin ja kansalaisten aloitteisiin.

Eduskunta ja hallitus

  • Hallitus muodostetaan suurimman äänimäärän saaneen eduskuntapuolueen johdolla. Puolueita voi olla useampi, mikäli äänimäärä jakautuu tasaisesti. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat kutsutaan hallitustunnusteluihin, joissa käydään voittajapuolueen johdolla keskeisiä kysymyksiä ja eri puolueiden näkökulmia yhteistyöhön.
  • Eduskunnan tehtävä on säätää- ja päivittää lakeja.
  • Eduskunta on velvollinen käsittelemään kansalaisaloitteita ja äänestämään lakiehdotuksia.
  • Eduskunta käyttää myös budjettivaltaa, eli päättä valtion taloudesta (menot/tulot)
  • Muodostuu hallituspuolueet ja oppositio. Oppositioon kuuluvat kaikki ne puolueet, jotka eivät tue edellä mainittujen hallitustunnustelujen lopputulosta ja näin ollen istuvaa hallitusta.

Vaalikoneet

  • Äänestyspäätös on sinun henkilökohtainen päätös. Äänestyspäätöksestä ei tarvitse puhua muille, sillä se on vaalisalaisuus.
  • Puolueet edustavat erilaisia arvoja ja painottavat eri asioita omissa strategioissaan. Puolueilla on siis omat puoluestrategiat ja niihin voi tutustua puolueiden omilla sivuilla.
  • Mikäli et ole varma ehdokkaasta, voit tutkiskella niitä vaalikoneen avulla. Vaalikoneita tarjoaa mm. Yle, Ilta-Sanomat, Helsingin Sanomat ja Nuorten vaalikone.

Äänestäminen

  • Äänestäminen on etuoikeus, jolla sinun on mahdollista vaikuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan. Jokaisella yli 18-vuotiaalla Suomen kansalaisella on oikeus äänestää.
  • Äänestää voit missä tahansa ennakkoäänestyksen aikaan (22.-28.3.2023). Itse vaalipäivänä (2.4.2023) äänestäminen suoritetaan ennakkoon määrätyillä vaalipaikoilla, jotka lukevat äänestysluvassa.
  • Äänestäjät ja äänestettävät ovat jaettu vaalipiireittäin. Et voi äänestää vaalipiirisi ulkopuolelta. Muista siis tarkastaa, onhan äänestämäsi henkilö sinun vaalipiiristäsi.
  • Äänestämistä ei tarvitse jännittää.
  • Ohjeita vaalipaikalle:
Kuva: https://vaalit.fi/aanestaminen-vaalipaivana

Muista käyttää ääntäsi!

Ps. Vaaliviikolla järjestetään useita monikielisiä vaalikeskusteluja. Lisätietoa löydät YLE/monikieliset vaalikeskustelut.

REKRYTOIMME!

TYÖPAIKKA ILMOITUS – DARYEEL MOBIILIKLINIKKA

Kuka olemme:

Suomi-Somalia Seura on rekisteröity yhdistys, joka edistää somalialaisten ja suomalaisten ystävyyttä ja kanssakäymistä. Seura tekee kehitysyhteistyötä Somaliassa ja työskentelee Suomessa asuvan somalialaistaustaisen väestön hyvinvoinnin ja yhteiskunnallisen osallisuuden lisäämiseksi.

Mitä etsimme:

Etsimme nyt osa-aikaista hankekoordinaattoria Suomen ulkoministeriön tukemaan kehitysyhteistyöhankkeeseen Somaliassa. Mobiiliklinikkahankkeessa (Daryeel) tuodaan terveyspalveluita vaikeasti saavutettaville alueille Jubamaassa, eteläisessä Somaliassa. 

Lyhyt työnkuva:

Työssä toimit Hankekoordinaattorina Mobiiliklinikka hankkeessa. Työnkuvaasi kuuluu hankkeen koordinointi ja seuranta. Lisäksi vastaat hankkeen toimintojen ja varainkeruun suunnittelussa ja kehittämisestä sekä hankeraportoinnista Somaliassa resurssien mukaan. Hankekoordinaattori toteuttaa myös hankeviestintää yhteistyössä hallitusviestinnän kanssa. Koordinaattorin työaika on 1 päivä (7,5 h) viikossa. Hankekoordinaattorin palkka on 600 euroa kuussa (työaika 7,5 h/vko). Noudatamme sosiaalialan järjestöjen työehtosopimusta.

Mitä edellytämme:

Edellytämme hakijalta kokemusta kehitysyhteistyöhankkeiden hallinnosta (etuna kokemus mm. ulkoministeriön tukemista hankkeista), soveltuvaa koulutustaustaa, hyviä yhteistyö- ja verkostoitumistaitoja sekä sujuvaa suomen- sekä englannin kielen taitoa. Lisäksi tehtävässä onnistuminen vaatii itseohjautuvaa ja oma-aloitteista työotetta, organisaatiotaitoa ja kykyä hallita laajoja kokonaisuuksia. Arvostamme perehtyneisyyttä Afrikan sarven ja Somalian kehityskysymyksiin sekä terveysalan kehityshankkeisiin. Eduksi on myös somalin kielen taito sekä mahdollisuus matkustaa Somaliaan hankealueelle yhdessä Seuran hankeasiantuntijan kanssa tarvittaessa. Lisäksi toivomme löytävämme henkilön, jolla on kiinnostusta toimia monikulttuurisessa ympäristössä ja kehittää järjestöä kokonaisvaltaisesti.

Mitä tarjoamme:

Tarjoamme mahdollisuutta työskennellä yhteiskunnallisen vaikuttamisen kentällä, jossa on mahdollisuus verkostoitua ja kehittyä. Työssä pääset mukaan kehittämään ja ideoimaan terveystoimia Somaliassa ja rakentamaan yhteistyöverkostoja niin Suomessa kuin Somaliassa. Tarjoamme myös mahdollisuuden tutustua Somaliaan ja somalialaiseen kulttuuriin.

Kaksivuotinen kehitysyhteistyöhanke jatko osa toteutetaan vuosina 2023–2024. Tehtävä on määräaikainen 31.12.2024 asti, edellyttäen rahoituksen vuosittaista jatkoa. Etätyöskentely on mahdollista (sovitaan erikseen). Työhön perehdytetään tehtävän alussa ja tukea on mahdollista saada hankkeen ohjausryhmältä.

Mukaan meille?

Lähetä hakemus ja CV viimeistään 18.3.2023 osoitteeseen (info@suomisomaliaseura.fi) otsikolla Hankekoordinaattori Daryeel. Haastattelut pidetään maaliskuun aikana, tarkka ajankohta sovitaan haastatteluihin valittujen henkilöiden kanssa. Paikka täytetään heti sopivan henkilön löydyttyä.

Lisätietoja tehtävästä:

Kehitysyhteistyö ohjausryhmän puheenjohtaja: Yusuf M.Mubarak, puh. +358 40 522 3958 (myös WhatsApp) (klo 15-17 välisenä aikana) tai sähköpostitse yusuf.m.mubarak@gmail.com

Meidän jengi – vanhempien työpaja

Lyhyesti hankkeesta:

Meidän Jengi- hankkeen tavoitteena on löytää keinot nuorten jengiytymisen ehkäisemiseksi. Tarkoitukseen perustettiin pienimuotoinen Hooyo i macal-toiminta (”Äiti, kuuntele minua”-somaliksi) yhteistyössä Moniääninen Mellunkylä-hankkeen kanssa Kontulassa. Tästä sai alkunsa kontulalaisten maahanmuuttajaäitien Reer Kontula-ryhmä, jossa äidit pääsevät yhdessä keskustelemaan mieltä vaivaavista asioista.

Syksyllä 2021 järjestettiin yhteinen keskustelutilaisuus Kontulan nuorisotalolla yhdessä äitien, paikallisten yhdistysten, poliisin ja jalkautuvan nuorisotyön kanssa. Keskustelun teemana oli yhteistyö ja nuorten rikollisuuden estäminen.

Tämän lisäksi nuorille pidettiin Kontulan nuorisotalolla oma keskustelutilaisuus, jossa mietittiin yhdessä nuoren kanssa, onko meillä jengejä vai onko ne vaan erilaisia kaveriporukoita. Pohdintaa syvennettiin mm. siihen, miten tappelut syntyvät ja millaisia tunteita ne herättävät meissä. Improvisoimme riitatilanteita ja niiden ratkaisuja. Myös päihteistä ja päihtymyksestä keskusteltiin. Lopuksi pohdittiin koulun ja perheen vaikutusta nuorten hyvin- ja pahoinvointiin erilaisten tehtävien kautta.

Suomi-Somalia seura haki Helsingin kaupungilta kotoutumisavustusta jengiytymisen juurisyiden löytämiselle ja ratkaisemiselle. Tavoitteena hankkeelle on selvittää  nykytila helsinkiläisten nuorten jengiytymisilmiöstä. Pidettyjen työpajojen avulla hanke pyrkii löytämään ilmiön juurisyyt ja lopuksi toimenpiteet juurisyiden ratkaisemiseksi.

Hanke alkoi rahoitettuna keväällä 2022. Aluksi keskusteltiin ilmiöistä, seurauksista ja toimenpiteistä pienemmällä Meidän Jengi-työporukalla, johon kuuluu Sakke King, AitoÄssä, Mehdi Lakhal, Bashe Ali, Liiban Sheekdoon, Johanna Syren, Pia Rinne, Mohamed Ali ja Tuula Mohamud.

Hanke käynnistyy

Meidän jengi- hankkeeseen on kuulunut useita erilaisia osa-alueita, joiden kautta nuorten sekä aikuisten ääni saadaan kuuluviin. Ensimmäisenä oli nuorten tavoittaminen, jossa hankkeen vetäjät jalkautuivat sinne, missä nuoret ovat. Päätimme lähestyä nuoria Sakke Kingin ja AitoÄssän somevideoiden kautta. Nuorilta kysyttiin: Onko meillä jengejä vai onko kyseessä median luoma harha? Tuloksista voit lukea täältä: Onko meillä jengejä?

Seuraavaksi keskusteltiin AitoÄssän ja Sakkekingin kanssa podcastin muodossa. Podcastissa keskusteltiin jengiytymisestä ilmiönä ja millaisia esimerkkejä meillä on. Aihealue on tärkeä ja pohdintaa onkin hyvä jatkaa useammasta näkökulmasta. Kokonaisuudessaan podcast-jakson voit kuunnella tämän linkin takaa: Podcast.

Vanhempien työpaja 29.10.2022

Nyt oli kuitenkin aika antaa ääni vanhemmille ja ennaltaehkäisevän poliisin yksikölle vanhempien työpajan muodossa Itäkeskuksessa African Care:n tiloissa 29.10.22 klo 16-20.

Aluksi Bashe Ali johdatti osallistujat roolihissin avulla nuorten elämään. Millaisen roolin nuori voi ottaa kotona, koulussa ja vapaa-ajalla ja miten se vaikuttaa hänen käyttäytymiseensä? Kuinka kotona niin kuuliainen ja kiltti nuori voi olla koulussa häirikkö ja kadulla kovanaama.

Tämän jälkeen Mehdi Lakhal kertoi koskettavan ja silmiä avaavan tarinan omasta matkastaan.

Kun Mehdi saapui Suomeen, hän oli vielä intoa täynnä oleva nuori. Hänen unelmissaan oli päästä lukioon ja sitä kautta yliopistoon. Tulevaisuus oli auki nuorelle Mehdille ja mikään ei voisi tulla sen tielle. Valitettavasti nuoren maailma, optimistinen ja innokas, mureni pala palalta koko kouluiän. Ympärillä oleva yhteiskunta ei tahtonut nähdä Mehdiä osana tulevaisuutta ja koulussa koettu toiseuttaminen sekä syrjintä alkoivat tuottaa tulosta. Ennen yliopistosta unelmoiva nuori alkoi kokea katkeruutta ja alistui yhteiskunnan mielipiteeseen. Mitä järkeä on taistella, kun kukaan ei ole vastassa tai apuna?

Mehdin mielenkiinto koulua ja tulevaisuutta kohtaan hiipui. Nuori mieli halusi löytää paikkansa jostain, jossa häntä arvostettaisiin ja kuunneltaisiin. Lopulta muitakin nuoria alkoi kokoontumaan samaan paikkaan ja jengi jatkoi kasvamistaan. Jengissä kuultiin ja nähtiin. Nuoria yhdisti vahvasti ainakin yksi asia ja se oli yhteiskunnasta ulkopuolelle jäämisen tunne. Tulevaisuus oli viety yhteiskunnan toimesta, joten oli aika ottaa ohjat omiin käsiin.

Parhaimmillaan Mehdin jengissä oli useita kymmeniä henkilöitä ja joukossa tyhmyys ja ulkopuolisuuden tunne vain kasvoi. Nuorena sitä ei ajatellut, miten kaikki vaikuttaa kaikkeen. Sitä ei ehkä ajateltu, sillä tunne aina väärässä paikassa olemisesta turruttaa. Mehdi pääsi kuitenkin irti jengitoiminnasta, kun hän löysi innon tulevaisuuteen ja uutta puhtia opiskeluun. Suurena motivaationa oli rakkaus.

Mehdin tarina on silmiä avaava kuvaus siitä, kuinka toiseuttava ja syrjivä yhteiskunta mahdollistaa syrjäytymisen. Kun nuori ei tunne kuuluvansa mihinkään, hän haluaa löytää paikkansa. Vaikka sitten luomalla oman maailman.

Tämän jälkeen annoimme vanhemmille puheenvuoron. Millaista elämä oli, kun vanhemmat itse olivat nuoria? Kuinka heitä tuettiin kotona, koulussa, koraanikoulussa ja vapaa-ajalla?

Omassa nuoruudessaan vanhemmat kokivat, että tärkeimpiä paikkoja, joista itse haki turvaa, oli tietenkin koti ja koulu. Osalle myös uskonnolliset yhteisöt sekä toiminta, kuten Koraanikoulu. Keskustelussa kävi kuitenkin ilmi, ettei turva ja tuki ollut itsestään selvää. Vaikka moni vanhemmista koki, että tukea ja turvaa sai ainakin pääosin kaikista edellä mainituista, oli osalla erilainen kokemus omasta lapsuudesta. Esimerkiksi koulussa koettu kiusaaminen, opettajien väkivalta ja siihen päälle ankarat kotiolot nakersivat nuoren luottamusta tulevaisuuteen.

Vanhempien työpajassa keskusteltiin myös ennaltaehkäisevän poliisin yksikön kanssa. Edustajina paikan päällä oli kolme poliisia. Vanhempien ja poliisien yhteinen näkemys oli se, että vuoropuhelua nimenomaan vanhempien ja poliisin kanssa tulisi lisätä. Poliisin ja vanhempien kynnys keskusteluun tulisi tehdä helpoksi, jotta ennaltaehkäisevää toimintaa voitaisiin tehdä useilla eri elämän osa-alueilla. Jengitoiminta on myös muuttanut muotoaan. Yhtenä esimerkkinä on järjestäytynyt rikollisuus, joka näkee syrjäytyneissä nuorissa mahdollisuuden hyväksikäyttöön. Lapsien houkuttelu rikollisuuteen on helpompaa, kun turvaverkkoja ei ole.

Workshopin lopuksi kerättiin vielä näkemyksiä ja ideoita siitä, mitä voisimme tehdä tukeaksemme paremmin nuoria. Konkreettisena esimerkkinä esiin nousi koulun tapa järjestää suomenkielen opetusta.

Kouluilla on tapana luokitella opiskelijat S1 ja S2 (Suomi ensimmäisenä tai toisena kielenä) ryhmiin. Ryhmäjako antaa pohjan sille, millainen tulevaisuus lasta odottaa. Esimerkiksi S2 ryhmään kuuluvan nuoren on vaikeampaa päästä työelämään ja jatko-opintoihin, koska suomenkielen taito jää usealla heikommaksi kuin S1 ryhmäläisillä. Työpajaan osallistunut äiti (opettajana useassa koulussa) kertoi, että kouluissa on havaittavissa ”S1 ja S2 jengejä.” Ajattele, kun jo koulusta lähtien yhteiskunta määrittää tulevaisuuden mahdollisuudet, miksi nuorella olisi intoa ja motivaatiota? Miksi kaikkia nuoria ei kannusteta ja tueta koulussa, kenelle tämä etuoikeus lopulta annetaan?

Lisäksi vanhemmat olivat yksimielisiä säännöistä. Nähtiin, että kotona tulisi olla selkeät säännöt ja vanhempien tulisi asettaa rajat. Läsnä oleminen ja nuoren kanssa keskustelu on avainasemassa syrjäytyneisyyden ehkäisyyn. Nuoret tarvitsevat rajoja, mutta myös mahdollisuuden tulla kuulluksi ja nähdyksi. Koti ja ympäröivä yhteiskunta ovat avainasemassa jengiytymisen ehkäisyssä.


Asiantuntijoiden työpaja 14.12.2022 klo 17-20

Seuraavaksi Meidän Jengi- hanke järjestää asiantuntijoiden työpajan 14.12.22 klo 17-20. Tavoitteena työpajalla on miettiä mitä asiantuntijat, yhteisö ja kaupunki voivat yhdessä tehdä tukeakseen rikoksilla oireilevia nuoria?

Pohdimme ilmiöitä “jengiytymisen” taustalla, kuten:

  • Kouluympäristön merkitys nuorten elämään kouluterveyskyselyn tulosten kautta (nuorten hyvinvointi/pahoinvointi, yhteiskunnallinen eriarvoisuus, rasismin vaikutus jengiytymiseen (rakenteellinen, alueellinen)
  • polarisaatio, eksistentiaalinen eriarvoisuus ja toiseuttaminen, turha kärsimys, syrjäyttäminen, ylisukupolvisuuden merkitys.

Nämä tekijät liittyvät usein yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen, joka pahimmillaan sulkee ulkopuolelleen joitakin yhteiskuntamme ihmisryhmiä.


Työpajat ovat osa Meidän jengi-hanketta ja sen on rahoittanut Helsingin kaupunki.

Mukaan hallitukseen?

Tule mukaan järjestötoimintaan!

Etsimme uusia hallituksen jäseniä mahdollistamaan tärkeää toimintaamme! Olet tervetullut, vaikka hallitustyö ei olisi tuttua!

Suomi-Somalia Seuran hallitukseen on vapautumassa useampi paikka kaudelle 2023-2024. Haemme esimerkiksi uutta puheenjohtajaa sekä varapuheenjohtajaa. Etkö ole aivan varma, haluatko vielä puheenjohtajaksi? Myös varsinaisen jäsenen paikkoja on vapautumassa. Kaikkiin tehtäviin perehdytetään, joten aikaisempaa kokemusta järjestökentältä ei vaadita.

Suomi-Somalia Seura on ystävyys- ja kehitysyhteistyöjärjestö, joka pyrkii edistämään hyvinvointia Suomessa ja Somaliassa.

Hallitustoiminnassa pääset tutustumaan kehitysyhteistyöhön, suunnittelemaan ja luomaan tulevaisuuden tapahtumia ja projekteja sekä oppimaan että verkostoitumaan yhdistyskentällä.

Mikäli kiinnostuit liittymään hallitukseen, lähetä sähköpostilla lyhyt kuvaus itsestäsi osoitteeseen info@suomisomaliaseura.fi. Uudet hallituksen jäsenet valitaan syyskokouksessamme 3.12.2022!

Soo dhawoow! Tervetuloa mukaan!