Hankkeessamme valmistunut selvitys tarkastelee erilaisten maahanmuuttajille suunnattujen yrittäjyyspalveluiden saavutettavuutta Helsingin seudulla suomensomalialaisten yrittäjien näkökulmasta. Selvityksentekijä Rosa Rantanen on yhdessä tutkimusavustaja Abdirahman Ragen kanssa haastatellut sekä suomensomalialaisia yrittäjiä että yrittäjyyspalveluita tarjoavia tahoja aiheesta.

Selvityksen tuloksena havaittiin, että keinoja suomensomalialaisten yrittäjyyden tukemikseksi olisivat mm. palvelukentän yhteistyön vahvistaminen, vertaistuen lisääminen sekä palveluiden parempi kohdentaminen. Lisäksi erilaisten tilojen luominen unelmien toteuttamiselle sekä islamilaisen rahoitusjärjestelmän tutkiminen ja mahdollistaminen nähtiin yrittäjyysedellytyksiä edistäviksi asioiksi.

Toivomme, että selvitys tavoittaa laajasti palveluntarjoajia, jotta erilaiset toimijat voivat kehittää palveluitaan vastaamaan esiin nousseisiin suomensomalialaisen kohderyhmän palvelutarpeisiin, ja sitä kautta tukea suomensomalialaisten yrittäjyyttä.

“Tässä selvityksessä tarkastellaan sitä, miten erilaiset maahanmuuttajille tarkoitetut yrittäjyyspalvelut tavoittavat suomensomalialaisia Helsingin seudulla. Selvitys on osa Suomi-Somalia Seuran Waaberi-hanketta, joka pyrkii tukemaan suomensomalialaisten yrittäjyys- ja työllistymisedellytyksiä. Tarkoituksena on kartoittaa, millaisia haasteita ja onnistumisia yrittäjyyspalveluiden käyttöön liittyy ja miten ne saavuttavat suomensomalialaista kohderyhmää pääkaupunkiseudulla.

Selvityksessä verrataan tämänhetkistä tilannetta muutamien vuosien takaisiin tietoihin: nouseeko esille edelleen samoja kysymyksiä ja mikä on toisaalta muuttunut? Tarkoituksena on tunnistaa ongelmakohtia, mutta keskittyä siihen, miten yrityspalveluita ja yrittäjyyteen kannustamista voitaisiin käytännössä vahvistaa. “

Selvityksen voit ladata ja lukea tästä.

Suomi-Somalia Seuran tukema Daryeel-mobiiliterveysklinikkahanke sai täydentävän rahoituksen IOM:ltä toukokuulle 2021 – helmikuulle 2022. Liikkuva terveysklinikka Daryeel tuo terveyspalvelut myös vaikeammin saavutettaviin paikkoihin. 

Suomi-Somalia Seuralla on pitkä kokemus toiminnasta turvallisuustilanteeltaan hauraalla Jubamaan alueella.  IOM:n rahoituksen turvin Daryeel-klinikka pystyy hoitamaan enemmän potilaita ja järjestämään täydennyskoulutuksia henkilökunnalle, terveyshallinnon työntekijöille ja alueen kyläkätilöille. Hankkeen henkilöresurssit kasvoivat sekä Somaliassa että Suomessa.

Touko-kesäkuussa hankekoordinaattori Abdiwali Aden ja hankeasiantuntija Nasro Farah rekrytoivat yhteistyössä terveyshallinnon kanssa lisää henkilökuntaa. Kesäkuun lopussa koko uusi tiimi oli kasassa yhteisten ponnistelujen ansiosta.

– Syrjäiselle hankealueelle ei ole aina helppoa löytää pätevää henkilökuntaa. Pätevä henkilökunta on ollut Daryeelissa aina ensiarvoisen tärkeää, jotta hankkeen tavoitteet voidaan saavuttaa.  Rekrytoinnissa huomioidaan moninaisuus ja sukupuolten tasa-arvo. Tällä kertaa rekrytoimme 2 naista ja 3 miestä. Nyt kenttätiimissä työskentelee yhteensä 3 naista ja 5 miestä, kertoo Nasro Farah.

Kesäkuun lopussa hanke järjesti ensimmäinen koulutuksen, johon osallistui 20 terveysalan ammattilaista, joista 15 oli Daryeelin/SAHDA-järjestön henkilökuntaa, 2 paikallisesta sairaalasta ja 3 muista kansalaisjärjestöistä.  Koulutuksen aiheina olivat lasten sairauksien hoito (IMCI) immunisaatiosta (EPI) ja tyttöjen sukuelinten silpomisen ehkäisy mobiilissa toimintaympäristössä.

Somalian hankekoordinaattori Abdiwali Aden kertoo, että koulutuksessa keskusteltiin myös vammaisten ihmisten huomioonottamisesta mobiiliterveysklinikan työssä sekä asenteista vammaisuutta kohtaan keväällä yhteistyössä Vammaiskumppanuuden kanssa järjestetyn koulutuksen pohjalta.

– Osallistujien palautteet olivat myönteisiä. Olen tyytyväinen, että olemme saaneet henkilökunnan rekrytoitua ja ensimmäisen koulutuksen järjestettyä onnistuneesti. Tästä on hyvä jatkaa.

Daryeel-hankkeen työtä tukee Suomesta hankeasiantuntija Nasro Farahin lisäksi hankekoordinaattori Anita Lintula sekä kesäkuussa laajennettu ohjausryhmä. Ohjausryhmän työhön osallistuu Suomi-Somalia Seuran hallituksen edustajien lisäksi edustajia Somalian terveydenhuollon parissa työskentelevistä suomalaisista järjestöistä, Jubamaan terveyshallinnosta ja IOM:stä.

Suomi-Somalia Seuran tukema kehitysyhteistyöhanke Daryeel-mobiiliterveysklinikka tavoitti vuonna 2020 noin 5844 ihmistä Jubamaassa Etelä-Somaliassa. Liikkuva klinikka vierailee neljänä päivänä viikossa niissä alueen kylissä, joista terveyspalveluiden pariin on vaikea päästä. Daryeel tavoittaa erityisen hyvin naisia ja lapsia, mutta palvelee koko yhteisöä ja sen haavoittuvassa asemassa olevia. 1917 palveluja vuonna 2020 saaneista oli alle 5-vuotiaita lapsia, 1294 alle 15-vuotiaita lapsia ja nuoria, 724 imettävää äitiä, 354 raskaana olevaa ja 150 eri tavoilla vammaista ihmistä. 

Kuukausittainen vammaisten potilaiden määrä lisääntyi loppuvuotta kohti vammaisten ihmisten huomioon ottamiseen liittyvien keskustelujen myötä. Alueen vammaiset ihmiset perustivat Suomi-Somalia Seuran ja yhteistyökumppani SAHDAn keskustelujen myötä oman vammaisten ihmisten yhdistyksen – Afmadow Disability Associationin. 

Mobiiliterveysklinikka teki tiivistä yhteistyötä paikallisen terveyshallinnon kanssa Covid19-pandemian hoidossa, ja valmisteli Covid19-valmiussuunnitelman hankkeelle. Sairaanhoitaja ja hankkeen asiantuntija Nasro Farah tuki henkilökuntaa online-keskusteluilla ja jakamalla koulutusmateriaalia sekä Suomi-Somalia Seuran terveysneuvontahanke Caawinaadin tiedotusmateriaalia. Hankkeen työntekijät ja vapaaehtoiset kyläkätilöt saivat lisäksi täydennyskoulutusta hoitoetiikasta ja tarttuvien tautien ehkäisystä, erityishuomion kohteena Covid19. Hanke jakoi myös 100 hyttysverkkoa haavoittuvimmassa asemassa oleville perheille.  

Daryeelin ohjausryhmä päätti hakea jatkorahoitusta ulkoministeriöltä hankkeelle, koska työn kestävyyden varmistaminen vaikutti epätodennäköiseltä hauraalla ja etäisellä hankealueella Covid19-pandemian aiheuttaessa lisähaasteita verkostoitumiselle. Verkostoitumisen vahvistaminen aloitettiin kuitenkin jo alkuvuonna 2020. Hankekoordinaattori Anita Lintula  järjesti yhdessä ohjausryhmän puheenjohtaja Yusuf M. Mubarakin kanssa verkostoitumistapaamisen Somaliassa terveyden parissa toimiville järjestöille. Vuonna 2020 Seura haki myös kolmea uutta rahoitusta: 1. ulkoministeriöltä jatkorahoitusta vuosille 2021-22, 2. Fingon Powerbankilta raportoinnin kehittämisrahoitusta ja 3. täydennysrahoitusta IOM:n MIDA FINNSOM-hankkeelta vuodelle 2021. MIDA FINNSOM-hankkeen toinen vaihe keskittyy äitiys- ja lapsiterveyspalveluiden saavutettavuuden parantamiseen. 

Hanke sai myönteisen päätöksen kaikkiin hakemiinsa rahoituksiin, josta voi onnitella Daryeel-tiimiä sekä Somaliassa että Suomessa. Hyvä työ kantaa hedelmää!  Jatko- ja täydennysrahoitusten turvin Daryeel-klinikka pystyy ainakin väliaikaisesti hoitamaan enemmän ihmisiä, täydennyskouluttamaan terveydenhuollon henkilökuntaa, kehittämään raportointia ja jakamaan tietoa mobiiliterveysklinikan opeista.

Ramadan on islamilaisen kuukalenterin yhdeksäs kuukausi. Sen näkyvin tapahtuma on koko kuukauden kestävä uskonnollinen paasto. Torstaina 13. toukokuuta on ramadan-paaston viimeinen päivä.

Seuran hallituksen jäsen, henkilöstövastaava ja varapuheenjohtaja Tuula Mohamud kertoo, että paastoaminen on tarkoitettu terveille aikuisille. Paastopäivän aikana ei syödä eikä juoda auringonnousun jälkeen auringonlaskuun asti.  Osa Suomessa asuvista muslimeista paastoaa Suomen päivärytmin mukaan, osa Mekan aikataulujen mukaan. Koska paastopäivä on pitkä Suomessa, osa paastoavista pyrkii järjestämään arjen niin, että paastoaminen on helpompaa. Joku saattaa ottaa lomaa töistä ja joku saattaa pyrkiä tekemään mahdollisimman paljon ilta- ja yövuoroja, jolloin töissä saa syödä ja juoda paastopäivän loputtua. Toiset saattavat matkustaa muslimimaahan, jossa paastopäivä on lyhyempi kuin Suomessa. Monelle kuitenkin arjen pyörittäminen pysyy samanlaisena myös paaston aikana.  

Tuula kääntyi muslimiksi vuonna 1996 ramadan-paastokuukauden lopussa. Koska Tuula odotti silloin vauvaa niin hän paastosi ensimmäisen kerran seuraavana vuonna korvaten edellisen vuoden paaston ja jatkaen siitä varsinaiseen paastoon. Ensimmäinen paasto kesti siis kaksi kuukautta. 

“Silloin imetin puolivuotiasta vauvaa, hoidin alle kaksivuotiasta poikaani ja kävin keikoilla kaupungin eri sairaaloissa, kotihoidossa ja vanhainkodeissa sairaanhoitajana. Paastoaminen oli helppoa eikä maitokaan loppunut. Neljäs raskaus 42-vuotiaana oli vaikea ja sairastuin pitkäaikaissairauteen. Sen jälkeen paastoaminen on ollut hankalaa enkä enää voi paastota yhtäajaksoisesti.”

Jos aikuinen ei pysty jostain syystä paastoamaan, hän voi korvata paastopäivät myöhemmin joko paastoamalla tai lahjoittamalla tietyn summan rahaa köyhille ihmisille ruokaan ennen seuraavaa paastoa.

Tuulan mukaan paastoamalla osoitetaan kiitollisuutta kaiken Luojaa kohtaan: 

“Paaston aikana hiljennytään, luetaan koraania ja rukoillaan. Silloin myös kiinnitetään erityistä huomiota omiin haitallisiin tapoihin ja korjataan niitä. Huomaan myös kuinka hyvin omat asiani ovat alhamdullilaah. Silloin on helppo antaa pois omastaan niille, jotka  apua eniten tarvitsevat.  Olen myös huomannut, että keskittymiskykyni paranee paastotessa.”

Ennen paaston päättymistä maksetaan Zakat ul-Fitr. Sen tarkoitus on puhdistaa paastoava henkilö kaikista sopimattomista teoista ja puheista ja auttaa köyhiä ja tarvitsevia. Se hyväksytään zakatina henkilöltä, joka maksaa sen ennen Eid-rukousta ja sadaqana siltä, joka maksaa sen salahin eli rukouksen jälkeen. 

Paasto päättyy kolmipäiväiseen Eid-al-Fitr juhlaan. Tällöin pukeudutaan parhaimpiin vaatteisiin, lapsille ostetaan uudet vaatteet, rukoillaan ja syödään yhdessä ja annetaan lahjoja lapsille. Toisena keväänä peräkkäin tänäkin vuonna suositellaan juhlimista etänä koronapandemian vuoksi. 

Tuula on maksanut zakatin joko Somaliaan köyhille sukulaisille tai ihmiselle tai Suomen moskeijoiden kautta apua tarvitseville. Näin myös tänä vuonna. Sen lisäksi Tuula maksaa sadaqan Suomi-Somalia Seuran  Daryeel-mobiiliterveysklinikkahankkeelle Somalian Jubamaassa. Jos haluat lahjoittaa löydät lisätietoa  Lahjoita-sivulta .  Suomi-Somalia Seura kiittää kaikkia kehitysyhteistyöhankkeiden tukijoita, ja toivottaa tervetulleeksi kaikki lahjoitukset.  Voit lukea Daryeel-mobiiliterveysklinikan hankekuvauksen täältä ja täällä voi tutustua Ramaad-ympäristöhankkeeseen. 

Eid Mubarak!

Waaberi-hankkeessa pääsimme pitkän odotuksen jälkeen järjestämään erityisjärjestelyin pienryhmäkurssin yhteistyössä Suomen Diakoniaopiston aikuiskoulutuksen kanssa. Kaksipäiväisen kurssin aiheina olivat muun muassa omien vahvuuksien tunnistaminen, omien taitojen nimeäminen, omat tavoitteet, unelmat ja tulevaisuus ja niiden pohtiminen. Suomen Diakoniaopiston aikuisten perusopetuksen ryhmä otti kouluttajamme iloisesti vastaan ja pitkän etätyöskentelyjakson jälkeen ryhmän ilmapiiristä oli aistittavissa aitoa onnea ja innostusta läsnäopetuksesta. Koronarajoitukset otettiin kuitenkin tarkoin huomioon pienen ryhmäkoon, maskien käytön sekä turvavälien muodossa.

Kouluttajinamme toimivat Miia Toikka, Mohamed Ali sekä Amina Mohamed ja näin ollen työpajasessiot järjestyivät näppärästi kaksikielisesti. Miian työpajoissa pääsimme myös kokeilemaan kehollisten harjoitusten vaikutusta oppimistilanteeseen ja keskittymiseen. Työpajoissa käytettiin piirtämisen ja tarinallisuuden keinoja, jotka auttoivat opiskelijoita ilmaisemaan itseään vapaammin kuin pelkkä kirjoittaminen. Somalinkielisten kouluttajiemme ansiosta keskustelu virtasi iltapäivän työpajoissa vilkkaana ja omalla kielellä teemoihin syventyminen selkeästi auttoi opiskelijoita.

Päivien päätteeksi keräsimme palautetta ryhmässä. Moni opiskelija koki, että omien vahvuuksien ja taitojen listaaminen ja niiden konkreettinen sanoittaminen oli voimaannuttava kokemus. Myös tavoitteisiin keskittyvä työpaja antoi jokaiselle opiskelijalle hetken pohtia omaa tulevaisuuttaan ja selkeyttää ajatuksiaan omasta polustaan. Lisäksi monelle suomenkieliseistä työpajoista oli hyötyä uuden sanaston oppimisessa. Ryhmän opiskelijat suorittavat tällä hetkellä peruskoulua ja ovat pian siirtymässä sen päättövaiheeseen, minkä jälkeen polut vievät mahdollisesti ammattiinopiskelun pariin. Yhteistyökokemuksena kurssin järjestäminen Suomen Diakoniaopiston aikuiskoulutuksen kanssa oli erinomainen ja toivottavasti pääsemme jatkamaan uusien koulutusten muodossa.