Ramadan on islamilaisen kuukalenterin yhdeksäs kuukausi. Sen näkyvin tapahtuma on koko kuukauden kestävä uskonnollinen paasto. Torstaina 13. toukokuuta on ramadan-paaston viimeinen päivä.

Seuran hallituksen jäsen, henkilöstövastaava ja varapuheenjohtaja Tuula Mohamud kertoo, että paastoaminen on tarkoitettu terveille aikuisille. Paastopäivän aikana ei syödä eikä juoda auringonnousun jälkeen auringonlaskuun asti.  Osa Suomessa asuvista muslimeista paastoaa Suomen päivärytmin mukaan, osa Mekan aikataulujen mukaan. Koska paastopäivä on pitkä Suomessa, osa paastoavista pyrkii järjestämään arjen niin, että paastoaminen on helpompaa. Joku saattaa ottaa lomaa töistä ja joku saattaa pyrkiä tekemään mahdollisimman paljon ilta- ja yövuoroja, jolloin töissä saa syödä ja juoda paastopäivän loputtua. Toiset saattavat matkustaa muslimimaahan, jossa paastopäivä on lyhyempi kuin Suomessa. Monelle kuitenkin arjen pyörittäminen pysyy samanlaisena myös paaston aikana.  

Tuula kääntyi muslimiksi vuonna 1996 ramadan-paastokuukauden lopussa. Koska Tuula odotti silloin vauvaa niin hän paastosi ensimmäisen kerran seuraavana vuonna korvaten edellisen vuoden paaston ja jatkaen siitä varsinaiseen paastoon. Ensimmäinen paasto kesti siis kaksi kuukautta. 

”Silloin imetin puolivuotiasta vauvaa, hoidin alle kaksivuotiasta poikaani ja kävin keikoilla kaupungin eri sairaaloissa, kotihoidossa ja vanhainkodeissa sairaanhoitajana. Paastoaminen oli helppoa eikä maitokaan loppunut. Neljäs raskaus 42-vuotiaana oli vaikea ja sairastuin pitkäaikaissairauteen. Sen jälkeen paastoaminen on ollut hankalaa enkä enää voi paastota yhtäajaksoisesti.”

Jos aikuinen ei pysty jostain syystä paastoamaan, hän voi korvata paastopäivät myöhemmin joko paastoamalla tai lahjoittamalla tietyn summan rahaa köyhille ihmisille ruokaan ennen seuraavaa paastoa.

Tuulan mukaan paastoamalla osoitetaan kiitollisuutta kaiken Luojaa kohtaan: 

”Paaston aikana hiljennytään, luetaan koraania ja rukoillaan. Silloin myös kiinnitetään erityistä huomiota omiin haitallisiin tapoihin ja korjataan niitä. Huomaan myös kuinka hyvin omat asiani ovat alhamdullilaah. Silloin on helppo antaa pois omastaan niille, jotka  apua eniten tarvitsevat.  Olen myös huomannut, että keskittymiskykyni paranee paastotessa.”

Ennen paaston päättymistä maksetaan Zakat ul-Fitr. Sen tarkoitus on puhdistaa paastoava henkilö kaikista sopimattomista teoista ja puheista ja auttaa köyhiä ja tarvitsevia. Se hyväksytään zakatina henkilöltä, joka maksaa sen ennen Eid-rukousta ja sadaqana siltä, joka maksaa sen salahin eli rukouksen jälkeen. 

Paasto päättyy kolmipäiväiseen Eid-al-Fitr juhlaan. Tällöin pukeudutaan parhaimpiin vaatteisiin, lapsille ostetaan uudet vaatteet, rukoillaan ja syödään yhdessä ja annetaan lahjoja lapsille. Toisena keväänä peräkkäin tänäkin vuonna suositellaan juhlimista etänä koronapandemian vuoksi. 

Tuula on maksanut zakatin joko Somaliaan köyhille sukulaisille tai ihmiselle tai Suomen moskeijoiden kautta apua tarvitseville. Näin myös tänä vuonna. Sen lisäksi Tuula maksaa sadaqan Suomi-Somalia Seuran  Daryeel-mobiiliterveysklinikkahankkeelle Somalian Jubamaassa. Jos haluat lahjoittaa löydät lisätietoa  Lahjoita-sivulta .  Suomi-Somalia Seura kiittää kaikkia kehitysyhteistyöhankkeiden tukijoita, ja toivottaa tervetulleeksi kaikki lahjoitukset.  Voit lukea Daryeel-mobiiliterveysklinikan hankekuvauksen täältä ja täällä voi tutustua Ramaad-ympäristöhankkeeseen. 

Eid Mubarak!

Waaberi-hankkeessa pääsimme pitkän odotuksen jälkeen järjestämään erityisjärjestelyin pienryhmäkurssin yhteistyössä Suomen Diakoniaopiston aikuiskoulutuksen kanssa. Kaksipäiväisen kurssin aiheina olivat muun muassa omien vahvuuksien tunnistaminen, omien taitojen nimeäminen, omat tavoitteet, unelmat ja tulevaisuus ja niiden pohtiminen. Suomen Diakoniaopiston aikuisten perusopetuksen ryhmä otti kouluttajamme iloisesti vastaan ja pitkän etätyöskentelyjakson jälkeen ryhmän ilmapiiristä oli aistittavissa aitoa onnea ja innostusta läsnäopetuksesta. Koronarajoitukset otettiin kuitenkin tarkoin huomioon pienen ryhmäkoon, maskien käytön sekä turvavälien muodossa.

Kouluttajinamme toimivat Miia Toikka, Mohamed Ali sekä Amina Mohamed ja näin ollen työpajasessiot järjestyivät näppärästi kaksikielisesti. Miian työpajoissa pääsimme myös kokeilemaan kehollisten harjoitusten vaikutusta oppimistilanteeseen ja keskittymiseen. Työpajoissa käytettiin piirtämisen ja tarinallisuuden keinoja, jotka auttoivat opiskelijoita ilmaisemaan itseään vapaammin kuin pelkkä kirjoittaminen. Somalinkielisten kouluttajiemme ansiosta keskustelu virtasi iltapäivän työpajoissa vilkkaana ja omalla kielellä teemoihin syventyminen selkeästi auttoi opiskelijoita.

Päivien päätteeksi keräsimme palautetta ryhmässä. Moni opiskelija koki, että omien vahvuuksien ja taitojen listaaminen ja niiden konkreettinen sanoittaminen oli voimaannuttava kokemus. Myös tavoitteisiin keskittyvä työpaja antoi jokaiselle opiskelijalle hetken pohtia omaa tulevaisuuttaan ja selkeyttää ajatuksiaan omasta polustaan. Lisäksi monelle suomenkieliseistä työpajoista oli hyötyä uuden sanaston oppimisessa. Ryhmän opiskelijat suorittavat tällä hetkellä peruskoulua ja ovat pian siirtymässä sen päättövaiheeseen, minkä jälkeen polut vievät mahdollisesti ammattiinopiskelun pariin. Yhteistyökokemuksena kurssin järjestäminen Suomen Diakoniaopiston aikuiskoulutuksen kanssa oli erinomainen ja toivottavasti pääsemme jatkamaan uusien koulutusten muodossa.

Daryeel-mobiiliterveysklinikkahanke sai ulkoministeriöltä jatkorahoituksen vuosille 2021-22. Hanke jatkaa perusterveydenhuollon palveluja tukevaa työtään Somalian Jubamaassa. Mobiiliterveysklinikka kiertää Afmadown alueen esikaupunkialueilla ja maaseutukylissä tarjoten terveyspalveluja erityisesti äideille, lapsille ja vanhuksille.  Hanke tekee myös terveysvalistustyötä hygienian ja sanitaation sekä malarianehkäisyn parissa  sekä täydennyskouluttaa alueen kyläkätilöitä äitiysterveyden parantamiseksi. 

Vuosina 2021-22 keskitytään hankkeen perustyön lisäksi hankkeen kestävyyden varmistamiseen, vammaisinkluusion vahvistamiseen ja tyttöjen ympärileikkauksen ehkäisyyn alueella. Kaikilla näillä osa-alueilla verkostoituminen ja yhteistyö ovat keskeisiä tulosten aikaansaamiseksi.  Vammaisinkluusiosta hanketyössä  on sovittu yhteistyökoulutus Vammaiskumppanuuden kanssa, joka toteutetaan etäkoulutuksena korona- ja turvallisuustilanteen vuoksi. Muilla osa-alueilla yhteistyöverkostojen rakentaminen jatkuu alkuvuonna 2021. 

Koronaepidemiatilannetta hankealueella seurataan tarkasti.  Käytännön työssä seurataan Somalian kansallisia ohjeistuksia, ja terveysviranomaisten kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Mobiiliterveysklinikan henkilökunnalle on hankittu suojavälineitä, ja näitä jaetaan myös hengitystieinfektiosta kärsivien perheille. 

Hankkeessa työskentelee Suomessa hankekoordinaattorina Anita Lintula yhden päivän viikossa. Anita työskentelee hankkeen hallinnon, viestinnän ja yhteistyön koordinoinnin parissa.   Hankeasiantuntijana työskentelee sairaanhoitaja Nasro Farah Dable, joka on yhteydessä Somalian tiimiin useamman kerran viikossa ja tukee tiimin työtä terveysalan asiantuntemuksella ja vuoropuhelulla somaliksi. Hankkeella on joka toinen kuukausi kokoontuva ohjausryhmä, joka seuraa ja ohjaa hankkeen etenemistä. Ohjausryhmän vetäjänä toimii Yusuf M. Mubarak., joka osallistuu mm. hankkeen taloushallintoon ja varainhankinnan kehittämiseen. Jos olet kiinnostunut terveysalan kehitysyhteistyöstä Somaliassa niin olet lämpimästi tervetullut tutustumaan siihen ohjausryhmän kokouksessa. Ilmaisethan kiinnostuksesi sähköpostilla anita.lintula@suomisomaliaseura.fi.