Yrittäjäkin voi muuttaa maailmaa

Waaberi-hankkeen naisten työelämä- ja yrittäjyysverkoston Finnish-Somali Women in Business toiminnot järjestettiin syksyllä virtuaalisesti koronatilanteen vuoksi. Perjantaina 4.12. Instagram-liven aamukahvihetkessä hankekoordinaattori Lotta ja yrittäjyysvalmentaja Marika Roth keskustelivat Marikan naisyrittäjille suunnatusta kirjasta Menestyjän bisnespakki. Kirjan voi tilata osoitteesta https://www.marikaroth.com/. Markika valmentaa yrittäjiä ja yrittäjäksi haluavia sekä TE-toimiston valmennuksissa että yksityisesti. Hän yhdistää henkisen valmennuksen talous- ja yritysvalmennukseen. Marika sanoi, että jos kirjasta tehtäisiin toinen painos sen nimeen tulisi naisyrittäjän sijasta “uuden ajan yrittäjä”, sillä myös monet miehet ovat olleet inspiroituneita sydämen kutsumuksen ja yrittämisen yhdistämisestä. Marikalla oli hyviä ideoita konkreettisia ideoita myös yritysidean testaamiseen. Yritysideoiden testaaminen on ollut naisverkostossakin yhtenä sisältötoiveena, joten mietimme Waaberissa jatkoyhteistyömahdollisuuksia Marikan kanssa. Voit katsoa Marikan ja Lotan keskustelun myös nauhoitteena Suomi-Somalia Seuran Instagramissa.

Syksyn toisilla virtuaalikahveilla  yrittäjätarinansa kertoi Hoiwa Oy:n perustaja Fadumo Ali, jota haastattelimme myös Hyvälle työlle paras tekijä-kampanjaan työnantajan näkökulmasta ks. https://suomisomaliaseura.wordpress.com/hyvalle-tyolle-paras-tekija/.  

Fadumo kuvailee itseään yrittäjäksi ja aktivistiksi. Yrittäjänä hän haluaa muuttaa maailmaa. Koronatilanteen vuoksi Hoiwa Oy keskittyy tällä hetkellä rekrytointipalveluihin sosiaali- ja terveysalalla, mutta yrityksen liikeideana tulevaisuudessa on tarjota kiireetöntä hoitoa ikäihmisille etäpalveluiden tukemana. Fadumo on työskennellyt kotihoidossa, ja koki sekä työntekijöiden että asiakkaiden kannalta ongelmalliseksi kiireen. Fadumolle on tärkeää ihmisyys hoivatyössä –  työntekijät ja asiakkaat eivät ole robotteja. 

Yrittäjänä Fadumo on itseoppinut. Ennen Hoiwaa hänellä oli muslimivaatteiden verkkokauppa. Hän on opiskellut käytännössä yrittämisen perusteet. Ensimmäinen yritys toimi eri alalla, mutta sen opit ovat olleet hyödyksi myös Hoiwaa perustaessa. Fadumon perheessä ei ole muita yrittäjiä, ja hän ei ole myöskään etsinyt tukea yrittäjiä tukevista palveluista. 

Keskustelimme myös yrittäjän stressinhallinnasta. – Haastavin vaihe yrittäjänä oli se, kun tein palkkatöitä ja yrittämistä yhtä aikaa.  Hoidin yrityksen asioita myös lounastauoilla. Asiat helpottuivat ja selkeytyivät, kun luovuin palkkatöistä, vaikka monet  siitä varoittelivat. 

Fadumo kertoo olevansa tällä hetkellä töissä “24/7”. Stressiä hän hallitsee sillä, että hankalalta tuntuvina päivinä hän välttää tietoisesti maalaamasta “piruja seinille” ja etenee askel askeleelta.  – Kaikista haasteista olen selvinnyt tähän asti.  Vahvuuksikseen yrittäjän Fadumo kokee vahvan itseluottamuksen ja sinnikkyyden: “En luovuta.” 

Fadumon inspiraatiotarinan jälkeen jatkoimme Lotan ja Anitan suunnittelemalla Onnistumisen tähtihetki – ryhmäkeskustelulla. Tehtävänantona oli haastatella toista mistä tahansa työssä tai vapaa-ajalla tapahtuneesta onnistumisesta ja eritellä onnistumisen taustalla olevia voimavaroja, vahvuuksia ja taitoja.  Ryhmäkeskustelun osallistujat palasivat innostuneina ja iloisina yhteiseen zoomiin vielä lopuksi. Yksi osallistuja kuvasi keskustelua näin: “Oli inspiroivaa kuulla, kuinka ihmiset eivät alistu vaan aktiivisesti muuttavat maailmaa.”

Keräsimme tapahtumasta myös palautetta. Seuraaviin tapaamisiin toivottiin mm. lisää inspiroivien naisyrittäjien tarinoita, yritysunelmien työpajaa, tietoa sijoittamisesta ja markkinoinnista sekä avointa keskustelua naisyrittäjien haasteista. Osallistujat kokivat, että ilta oli innostava ja inspiroiva, mutta aikaa vapaalle keskustelulle kaivattiin vielä enemmän. Toivon mukaan ensi kevät tuo tullessaan kasvokkain tapaamiset, ja vapaamuotoinen verkostoituminen on taas helpompaa. 

Seuran toimintasuunnitelma ja strategia nyt luettavissa

Kuvitusbanneri tekstillä Sillanrakentaja Suomen ja Somalian välillä.

Suomi-Somalia Seuran hallitus yhdessä työntekijöiden kanssa on työstänyt ensi vuoden toimintasuunnitelmaa ja Seuran strategiaa vuosille 2021-2025. Alla linkit dokumentteihin.

Strategia 2021- 2025

Toimintasuunnitelma 2021

Monimuotoisuus työyhteisössä vaatii tukea molempiin suuntiin

Ryhmäkuva panelisteista, juontajasta ja järjestäjistä.

Hyvälle työlle paras tekijä – webinaarin asiantuntijapuheenvuorot loivat myönteisen kuvan suomalaisen työelämän avoimuudesta ja halusta tukea työelämän monimuotoisuutta ja monikulttuurisuutta – varsinkin aloilla, joilla on työvoimapulaa. 

Kokosimme tähän muutamia keskeisiä pointteja Arto Mankisen (Stadin osaamiskeskus), Riitta Juntusen (SAK) ja Sanna- Mari Nymanin (Pohjolan liikenteen HR) puheenvuoroista sekä paneelikeskustelusta, johon osallistuivat Nina Meincke (S-ryhmän HR-johtaja), Pinja Grönholm (SDO erityisopettaja), Sadiyo Hassan (päiväkotiapulainen ja nuoriso-ohjaaja), Akram Farah (sosionomiopiskelija) ja Katja Leppänen (EK, juristi). 

  • Tutkimuksen mukaan myönteisimpiä maahanmuuttajia kohtaan ovat ne, jotka ovat itse työskennelleet maahanmuuttajien kanssa. Naiset ovat keskimäärin miehiä myönteisempiä. 
  • Osa työnantajista on jo tehnyt lukuisia toimenpiteitä maahanmuuttajien perehdyttämisen helpottamiseksi, esimerkkinä selkosuomen käyttö viestinnässä ja ohjeistuksessa, keskeisten ohjeiden kääntäminen työntekijöiden kielille ja ryhmämuotoiset kehityskeskustelut. 
  • Maahanmuuttajataustaiset työntekijät koetaan ahkerina ja joustavina – tosin tätä joustavuutta saatetaan välillä käyttää myös hyväksi. Maahanmuuttajataustaisilla työntekijöillä on tarvetta tiedolle omista oikeuksistaan työntekijänä, esimerkkinä perhevapaat tai työsuhteiden määräaikaisuuden perusteet. 
  • Maahanmuuttajataustaiset työntekijät tarvitsevat usein tietoa suomalaisen työelämän pelisäännöistä ja suomen kielen opetusta oman alan sanaston osalta. 
  • Kantasuomalaiset työntekijät tarvitsevat rohkeutta puhua englantia tarvittaessa, selkosuomen taitoa ja tietoa eri uskonnoista ja kulttuureista.  
  • Työnantajat kaipaavat tukea monimuotoisen työyhteisön kieli- ja vuorovaikutushaasteisiin. 
  • Työnantajat tarvitsevat helposti saavutettavaa tietoa rekrytointia, perehdytystä ja monimuotoisen työyhteisön toimintaa tukevista tuki-, ohjaus- ja koulutuspalveluista. 
  • Työllistymispolkujen kuvaus ja konkretisointi auttavat sekä työnhakijaa että rekrytoijaa
  • Monimuotoisuus, sallivuus ja hyväksyvyys työyhteisössä on kaikkien etu. Monimuotoisuutta on monenlaista ja osa on esimerkiksi elämäntilanteesta tai sairaudesta johtuvaa. 
  • Yritysten hyvien käytäntöjen dokumentointi ja onnistumistarinoiden esille nostaminen on yksi tapa edistää työelämän monimuotoisuutta. 
  • Oikeanlainen tuki ammatinvalintaan on tärkeää maahanmuuttajille, jotta he löytävät todella itseä kiinnostavan ja itselle sopivan ala. Tämä motivoi ja auttaa työelämässä monella tapaa. 

Webinaarin yhdeksi johtopäätökseksi tuli, että myös työnantajat tarvitsevat tukea rekrytointiin, perehdytykseen ja monimuotoisen työyhteisön hyvien käytäntöjen kehittämiseen. Tätä tukea on saatavilla, mutta sen löytäminen voi joskus olla vaikeaa kentän pirstaleisuuden vuoksi.

Kokemusasiantuntijoiden puolelta nousi esille mm.  avun pyytämisen taito: On tärkeää osata pyytää apua ja neuvoa, jos ei osaa tai ymmärrä jotain asiaa tai jokin epäkohta mietityttää.  Esimiehet ja perehdyttäjät ovat sitä varten. 

Kiitokset hyvästä yhteistyöstä vielä kaikille puhujillemme, panelisteille, juontaja Salvador Alogolle sekä yhteistyökumppanillemme Sovinnolle. 

Linkit kampanjahaastatteluihin:

Sosionomiopiskelija Akram Farah “Esimiehen tuki on tärkein.” 

Erityisopettaja Pinja Grönholm “Yhteinen tavoite on paras tavoite.” 

Suomen Yrittäjät Aicha Manai “Kaikki lähtee representaatiosta.” 

Linkki webinaaritallenteeseen: https://fb.watch/1ry8VmExX_/