Hyvälle työlle paras tekijä – webinaarin asiantuntijapuheenvuorot loivat myönteisen kuvan suomalaisen työelämän avoimuudesta ja halusta tukea työelämän monimuotoisuutta ja monikulttuurisuutta – varsinkin aloilla, joilla on työvoimapulaa. 

Kokosimme tähän muutamia keskeisiä pointteja Arto Mankisen (Stadin osaamiskeskus), Riitta Juntusen (SAK) ja Sanna- Mari Nymanin (Pohjolan liikenteen HR) puheenvuoroista sekä paneelikeskustelusta, johon osallistuivat Nina Meincke (S-ryhmän HR-johtaja), Pinja Grönholm (SDO erityisopettaja), Sadiyo Hassan (päiväkotiapulainen ja nuoriso-ohjaaja), Akram Farah (sosionomiopiskelija) ja Katja Leppänen (EK, juristi). 

• Tutkimuksen mukaan myönteisimpiä maahanmuuttajia kohtaan ovat ne, jotka ovat itse työskennelleet maahanmuuttajien kanssa. Naiset ovat keskimäärin miehiä myönteisempiä. 
• Osa työnantajista on jo tehnyt lukuisia toimenpiteitä maahanmuuttajien perehdyttämisen helpottamiseksi, esimerkkinä selkosuomen käyttö viestinnässä ja ohjeistuksessa, keskeisten ohjeiden kääntäminen työntekijöiden kielille ja ryhmämuotoiset kehityskeskustelut. 
• Maahanmuuttajataustaiset työntekijät koetaan ahkerina ja joustavina – tosin tätä joustavuutta saatetaan välillä käyttää myös hyväksi. Maahanmuuttajataustaisilla työntekijöillä on tarvetta tiedolle omista oikeuksistaan työntekijänä, esimerkkinä perhevapaat tai työsuhteiden määräaikaisuuden perusteet. 
• Maahanmuuttajataustaiset työntekijät tarvitsevat usein tietoa suomalaisen työelämän pelisäännöistä ja suomen kielen opetusta oman alan sanaston osalta. 
• Kantasuomalaiset työntekijät tarvitsevat rohkeutta puhua englantia tarvittaessa, selkosuomen taitoa ja tietoa eri uskonnoista ja kulttuureista.  
• Työnantajat kaipaavat tukea monimuotoisen työyhteisön kieli- ja vuorovaikutushaasteisiin. 
• Työnantajat tarvitsevat helposti saavutettavaa tietoa rekrytointia, perehdytystä ja monimuotoisen työyhteisön toimintaa tukevista tuki-, ohjaus- ja koulutuspalveluista. 
• Työllistymispolkujen kuvaus ja konkretisointi auttavat sekä työnhakijaa että rekrytoijaa
• Monimuotoisuus, sallivuus ja hyväksyvyys työyhteisössä on kaikkien etu. Monimuotoisuutta on monenlaista ja osa on esimerkiksi elämäntilanteesta tai sairaudesta johtuvaa. 
• Yritysten hyvien käytäntöjen dokumentointi ja onnistumistarinoiden esille nostaminen on yksi tapa edistää työelämän monimuotoisuutta. 
• Oikeanlainen tuki ammatinvalintaan on tärkeää maahanmuuttajille, jotta he löytävät todella itseä kiinnostavan ja itselle sopivan ala. Tämä motivoi ja auttaa työelämässä monella tapaa. 

Webinaarin yhdeksi johtopäätökseksi tuli, että myös työnantajat tarvitsevat tukea rekrytointiin, perehdytykseen ja monimuotoisen työyhteisön hyvien käytäntöjen kehittämiseen. Tätä tukea on saatavilla, mutta sen löytäminen voi joskus olla vaikeaa kentän pirstaleisuuden vuoksi.

Kokemusasiantuntijoiden puolelta nousi esille mm.  avun pyytämisen taito: On tärkeää osata pyytää apua ja neuvoa, jos ei osaa tai ymmärrä jotain asiaa tai jokin epäkohta mietityttää.  Esimiehet ja perehdyttäjät ovat sitä varten. 

Kiitokset hyvästä yhteistyöstä vielä kaikille puhujillemme, panelisteille, juontaja Salvador Alogolle sekä yhteistyökumppanillemme Sovinnolle. 

Linkit kampanjahaastatteluihin:

Sosionomiopiskelija Akram Farah “Esimiehen tuki on tärkein.” 

Erityisopettaja Pinja Grönholm “Yhteinen tavoite on paras tavoite.” 

Suomen Yrittäjät Aicha Manai “Kaikki lähtee representaatiosta.” 

Linkki webinaaritallenteeseen: https://fb.watch/1ry8VmExX_/ 

Suomi-Somalia Seuran ja Länsi-Suomen Somaliseuran Caawinaad -hanke alkoi onnistuneesti heinäkuussa. Caawinaad -hanke pyrkii auttamaan koronatilanteessa somalitaustaisia perheitä sekä yhteisön jäseniä valtakunnallisesti tarjoten psykososiaalista tukea, puhelinpalvelua sekä terveysneuvontaa. Hankkeessa avattiin elokuun alussa ilmainen puhelinpalvelu numerossa 0800 302140, joka palvelee maanantaista keskiviikkoon klo 9-12 ja 13-14. Tässä vajaassa kolmessa kuukaudessa hanke on tavoittanut hyvin somaliyhteisöä ja palvelujen käyttöaste on ollut korkea sekä hankkeen palvelut ovat saaneet hyvää palautetta. 

Yhteistyöstä: Yhtenä hankkeen tarkoituksena on ollut edistää niin järjestöjen kuin yhteisön sekä viranomaisten välistä yhteistyötä. Tätä ollaan edistetty hankkeen tiimoilta ja haluamme kiittää Helsingin ja Turun kaupunkeja yhteistyöstä sekä maskien tarjoamisesta niitä eniten tarvitseville. Tämän yhteistyön ansiosta maskeja jaetiin moskeijoissa, kaupoissa sekä kahviloissa jalkautumisten yhteydessä. Yhteistyö järjestöjen sekä yhteisön suuntaan on ollut hyvää ja sen toivotaan jatkuvan. Hankkeen ohjausryhmän jäseniä kiitetään yhteistyöstä sekä hyvistä kehitysideoista.

Viestinnästä: Niin kuin koronaviruksen alkuvaiheessa, törmäämme välillä edelleen koronavirusta koskeviin valeuutisiin. Valeuutiset saattavat koskea virusta, sen hoitoa, rokottamista tai taudin oireita. Haitallisen disinformaation osalta hankkeessa tuotetaan valeuutisista kertovaa materiaalia sekä keskitytään yleisen medialukutaidon lisäämiseen kaiken ikäisille. Tässä toimimme yhteistyössä Mediakasvatusseuran kanssa ja materiaalit ovat valmiina jaettavaksi vuoden loppuun mennessä. Hanke on myös tehnyt vahvaa videoviestintää ja TV-kampanjoita koronahaasteiden esille tuomiseksi sekä sen vaaroista ja vakavuudesta varoittamiseksi ja tässä tehdään yhteistyötä Viestintä ja kehitys -säätiön kanssa. Videoiden tarkoituksena on ollut herättää keskustelua ja lisätä aiheen näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Aiheesta on lisäksi valmistumassa ensimmäinen 45 minuutin mittainen keskusteluohjelma, jota lähetetään lähiaikoina suomenkielisillä satelliitti-tv kanavilla, joita moni yhteisön jäsen seuraa.

Palautteet: Hanke edistää osallisuutta sekä vahvistaa olemassa olevien infrastruktuurien hyödyntämistä. Se kerää myös palautteita yhteisön haasteista palvelujen käytöstä niiden parantamiseksi tulevaisuudessa. Kerätyt palautteet sekä viestit vahvistavat aiempien Suomen somalilääkärien yhdistyksen sekä Suomen somalialaisten sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten yhdistyksen (SSTA) kyselyjen tuloksia.  Moni näkee edelleenkin, että palvelujen saamisessa on havaittavissa selkeää eriarvoisuutta. Tämä yleensä ilmenee hoidontarpeen vähättelynä tai vastahakoisuutena lähettää hoitoa tarvitseva jatkotutkimuksiin. Tähän toivomme parannuksia kaupungilta sekä lisä tutkimuksia aiheesta. Toisena tärkeänä asiana tuotiin esille koronakriisiin liittyvät arjen haasteet ja sen aiheuttamat vaikeudet esimerkiksi työntekoon liittyen. Työttömyys sekä etätyön tekemisen haasteet nostettiin esiin: ”Jos on iso perhe ja tilaa rajoitetusti on vaikea saada rauhaa etätyölle”. Matkustaminen oli myös asia, jota kaivattiin erityisesti. Tällä hetkellä lomia voitiin viettää vain kotipaikkakunnalla ja kotioloissa ei voitu rentoutua tai tavata ulkomailla asuvia ystäviä sekä lähiomaisia kuten ennen. Koronaohjeistuksien noudattamisesta oli vaihtelevia mielipiteitä, ja osa näki ettei ole järkevää, että osa väestöstä noudattaa niitä ja osa ei. Esimerkkinä maskien käyttö julkisissa kulkuneuvoissa.

Koska pandemian toinen aalto on käynnistynyt myös Suomessa eikä sen laantumista ole voitu ennustaa, yhteistyötä tarvitaan entistä enemmän. Kodeissa, työpaikoilla sekä omissa piireissä tulee kiinnittää huomiota erityisesti maskien käyttöön, hyvään käsihygieniaan sekä turvaväleihin taudin leviämisen ehkäisemiseksi ja jos on oireita kannattaa olla yhteydessä oman paikkakunnan terveyspalveluihin tai koronapäivitykseen. Tähän koronakriisin ylitse pääsemiseksi tarvitaan kaikkien panostusta sekä vastuullista toimintaa omalta kahdeltaan sekä muiden suojelemiseksi.

Haluamme kiittää STEA:aa sekä yhteistyökumppaneitamme!

Suomi-Somalia Seura ry & Länsi-Suomen Somaliseura ry